Kissa on liian arvokas vapaana ulkoilevaksi

Vuoden 2016 kulutustutkimuksen mukaan Suomessa 31 prosentilla kotitalouksista oli jokin lemmikki. Suosituimmat lemmikit olivat odotetusti koira ja kissa. Koiria oli Suomessa tuolloin noin 700 000 ja kissoja lähes 600 000. Kissan arvostus lemmikkieläimenä ei kuitenkaan valitettavasti ole vieläkään koiran tasolla. Mitään muuta lemmikkiä ei Suomessa kohtaa samanlainen välinpitämättömyys kuin kissoja. Arvostuksen puutteesta karua kieltään kertoo vuosittain löytöeläintaloihin päätyvien tuhansien kissojen määrä. Vain hyvin harvaa näistä kissoista kukaan myöhemmin kaipaa.

Yleisesti ottaen kissan ajatellaan olevan halpa ja helppo lemmikki, joka pärjää pitkälti omillaan ja huolehtii itse itsestään. Kissa on kuitenkin aivan yhtä arvokas, huomiota ja huolenpitoa kaipaava lemmikki kuin koirakin. Kissa ansaitsee rakastavan kodin ja arvostaa vakaita olosuhteita. Se on seurallinen, aktiivinen ja pitkäikäinen perheenjäsen, joka tarvitsee ruokaa, lämpöä, virikkeitä ja terveydenhoitoa (loishäädöt, rokotukset yms.).

Säännöllisen väliajoin keskusteluun nousee kissojen vapaana ulkoilu, joka edelleen jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Kissan hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta on parasta, ettei kissa milloinkaan ulkoile vapaana. Kissa on vapaana ulkoillessaan alttiina monille vaaroille, etenkin taajamassa. Kissa voi sairastua, saada loistartunnan, loukkaantua, jäädä auton alle, joutua pedon saaliiksi tai ihmisen vahingoittamaksi. Kissan turvallisuus on ulkoillessa aina omistajan vastuulla. Kissan ulkoiluttaminen valjaissa kertoo omistajan välittävän kissastaan ja samalla se osoittaa huomaavaisuutta muita ihmisiä ja ympäristöä kohtaan.

Kissojen vapaana ulkoiluun liittyy monia ongelmia. Vapaana liikkuessaan kissa on Suomen luontoon kuulumaton vieraslaji ja peto. Erään kotimaisen tutkimuksen mukaan vapaasti ulkoilevat kissat tappavat joka kuukausi noin miljoona saaliseläintä, joista noin 140 000 on lintuja. Kissa ei pärjää Suomen luonnossa ympäri vuoden, sillä se kestää huonosti pakkasta. Talven tullen kissan kohtalona on kuolema, jollei se löydä suojaa pakkasilta. Lisäksi keskenään lisääntyvät villiintyneet kissat muodostavat sisäsiittoisia populaatioita, joissa kärsitään sairauksista, epämuodostumista ja aliravitsemuksista.

Koska kissojen vapaana ulkoilu on monilla seuduilla vielä varsin syvään juurtunut tapa toimia, olisi kaikkein tärkeintä määrätä vapaana ulkoilevien kissojen sterilisointi/kastrointi laissa pakolliseksi. Myös pakollisen tunnistusmerkinnän (esim. mikrosiru) säätäminen laissa olisi tärkeä askel kohti kissan aseman ja arvostuksen nousua ja lisäksi käytännöllinen keino puuttua ongelmaan löytökissojen jäljitettävyyttä parantamalla.

Suomessa kissanpitoa säätelevät eläinsuojelulaki, metsästyslaki ja järjestyslaki. Eläinsuojelulain mukaan kaikkia eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa kärsimystä. Lemmikiksi otettua eläintä ei saa hylätä tai jättää hoitamatta.

Eläinsuojelulain mukaan irrallaan tavatun lemmikin saa ottaa kiinni ja toimittaa löytöeläinkotiin. Myös metsästyslaki kieltää lemmikiksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen. Samaisen lain mukaan villiintyneeseen kissaan sovelletaan samoja säädöksiä kuin rauhoittamattomiin villieläimiin.

Järjestyslaki ei suoraan kiellä, muttei myöskään suorasanaisesti salli kissojen vapaana ulkoilua. Järjestyslain mukaan kissa ei saa kytkemättömänä liikkua kuntopolulla, hiihtoladulla, urheilukentällä, lasten leikkipaikalla, uimarannalla tai torilla toriaikaan.

Kuulisin mielelläni, miten nämä kissojen vapaana ulkoilun puolesta liputtavat kertovat nämä liikkumisen rajoitukset kissalleen ja varmistavat, että kissa on ymmärtänyt ja sisäistänyt asian.

Kissan luontaisten käyttäytymistarpeiden tunteminen auttaa ymmärtämään kissan käytöstä. Kissa on aktiivinen, utelias ja sosiaalinen eläin, jonka lajityypilliseen käytökseen kuuluu esimerkiksi leikkiminen, saalistaminen ja turkin puhtaanapito.

Ihmiset, jotka perustelevat kissojen vapaana ulkoilua kissan luontaisena tarpeena ja onnellisuuden edellytyksenä, paljastavat tässä mielipiteessään vain oman tietämättömyytensä ja mielikuvituksen puutteensa. Kissa on täysin tyytyväinen ja onnellinen sisäkissana, kunhan sillä on seuraa, riittävästi mielekästä tekemistä ja lajityypillistä käytöstä mahdollistavia kiipeily- ja kynsimispaikkoja. Ja kaikkein tärkeimpänä, sisäkissa on turvassa.

Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite: ”Kissakriisi hallintaan - kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen puolesta” - https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8176

Henna Kartano
rotukissakasvattaja