Kommentti päätoimittajalle: Rakennushankkeen voi pysäyttää niin kauan, kunnes rakennus on rakennettu

Kauppakeskus Tarvontori, alkujaan Sokos-tavaratalo, purettiin uuden tieltä. Kuva: Juha Sinisalo

Päätoimittaja Janne Rantanen, yllätyin lukiessani kirjoitustanne, jonka teemana, muiden muuassa, oli kauppakeskushankkeesta käytävän keskustelun leimaaminen jälkiviisaudeksi. On harhaanjohtavaa sanoa, että keskustelu kauppakeskuksen rakentamisesta on liian myöhäistä tai että hanketta ei voi enää pysäyttää.

Rakennushankkeen voi pysäyttää niin kauan, kunnes rakennus on rakennettu. 

Kauppakeskuksen tapauksessa rakennustoimia ei ole vielä edes aloitettu, ja rakenuksen lopullista muotoa ei ole vielä päätetty, ei ainakaan julkistettu.

Kaupungilla on valta ja velvollisuus muuttaa asemakaavaa vastaamaan kaupunkilaisten tarpeita silloin, kun kaavan laatimisessa on tehty virhe tai kaavaa laadittaessa vallineet olot ovat muuttuneet.

Kirjoituksenne kritiikitön, melkein alistuva asenne keskutelun aiheeseen ei ole hyödyllinen. Ganal (sic!) Kehitys -organisaation alkuperäiset suunnitelmat, joita esiteltiin loppuvuonna 2018 (LS 1. joulukuuta 2018, s. 2-3), ovat osoittautuneet epärealistisiksi. Ei ihme, sillä jo tuolloin väitteet jopa kolmen miljoonan asiakkaan kävijämäärästä ensimmäisenä aukiolovuotena tuntuivat liiotelluilta.

Myös sitä, että keskuksen “vaikutusalueen” väkimääräksi arvioitiin 220.000 asukasta, pidettiin jo silloin monissa keskusteluissa paisutteluna. Sellaisen väkimäärän kokoamiseen olisi vuoden 2017 väestölukuihin nojautuen tarvinnut ottaa mukaan Pori, Uusikaupunki, Laitila, Kokemäki, Mynämäki ja joukko pienempiä alueen kuntia. Tämä ei ole jälkiviisautta, vaan yksinkertaista aritmetiikkaa.

Kirjoituksenne juonena näyttää olevan oletus, että tehtyjen sopimusten ja kaavamuutosten purkaminen tai/ja muuttaminen olisi liian kallista. Oletukseen voi vastata kahdella tavalla.

Ensinnäkin kaupungin päätöksentekoon ovat välttämättä vaikuttaneet Ganal Kehityksen esittämät kauppaluvut, jotka olisi voitu todistaa virheellisiksi jo vuonna 2018. Ganal Kehitys paisutteli projektin indikaattorilukuja ja ryhtyi sopimuksen kahmaistuaan systemaatisesti muuttamaan lopullista visiotaan usein koronavirukseen nojaten. GK:n toiminta ennen ja jälkeen sopimuksen allekirjoittamista tekee sopimuksen, jollei mitättömäksi lain silmissä, ainakin moraalisesti epäilyttäväksi.

Toiseksi on väärin lymytä sopimustekstien tai asemakaavapäätösten suojassa ja sanoa, että asioille ei voi enää tehdä mitään. Kyllä voi; kysymys on tahdosta. Kirjoituksen mukaan hankkeen kannattajia ”lienee enemmistö raumalaisista”. Kummallinen oletus tilanteessa, jossa keskuksen lopullinen muoto on hämärän peitossa ja jossa todellisista vaihtoehdoista ei ole edes kunnolla keskusteltu. Ei voi olla oikein sokeasti jatkaa epäilyttävänoloista rakennushanketta ainoastaan siitä syystä, että tuli allekirjoitetuksi sopimus, vaikkakin virheellisiin tietoihin luottaen. Vaihtoedot tulisi ainakin tutkia.

On vielä mainittava, että, toisin kuin kirjoituksessanne annatte ymmärtää, Liverpoolin sataman maailmanperintöstatuksen menettämistä ei Britanniassa sivuutettu olankohautuksella, vaan se oli voimakkaasti esillä ja debaatin kohteena maan valtamediassa. Vaikka kirjoituksenne ei suoraan asettanut Raumaa ja Liverpoolia vertailukohteiksi, on ehkä syytä korostaa sitä, että mailmanperintökohteen merkitys Rauman kokoiselle pikkukaupungille on paljon suurempi kuin Liverpoolille.

Tarvontorin tulevaisuutta ajatellen kaikkein houkuttelevin, ainakin entisestä raumalaisesta ja nykyisestä ulkopaikakuntailaisesta, olisi puistovaihtoehto, joka avaisi mahdollisuuksia alueen dynaamiseen käytöön. Siihen voisi sijoittaa sopivia palveluja, kuten ulkokahviloita ja esimerkiksi pienen leikkipaikan lapsille.

Mahdollisuudet olisivat lähes rajattomat. Aluetta voitaisiin muutella tarpeen mukaan, jos jätetään rakentamatta teräs- lasi- ja betonihirviö, jonka muutaman vuosikymmenen kuluttua Timantti-Nieminen tai sen seuraaja sitten rouskuttaa tienpohjaksi.

Puistoalue perinteisellä paikalla, Kanalin varrella ja entisellä vanhan opinahjon tontilla, muistuttaisi perinteisistä arvoista ja olisi sellaista, josta kaikki kaupunkilaiset voisivat nauttia ilman kassakoneitten piippailua. Paikkakunnalla pistäytyvä vierailija löytäisi keskeltä kaupunkia puiden varjostaman keitaan, jossa hän voisi vaikkapa nauttia virvokkeita, jäätelöä tai pikkupalaa suunnitellessaan tutustumisreittiään Vanhan Rauman kohteisiin.

Puisto toisi siis mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille ja vaihtoehtoja siinä kävijöille, sekä kaupunkilaisille että tullista tulleille.

On syytä muistaa, että vanhassa sanonnassa esiintyvien Rooman ja Pariisin viehätys ei ole kauppakeskuksissa, vaan kaupunkien ajattomassa arkkitehtuurissa ja, tietenkin, niiden puistoissa.

Tulee olemaan surun päivä ja tulevan katumuksen aihe (samalla tavalla kuin oli vanhan Lyseon purkupäätös), kun kaupungin kerma asettuu Säästötalon edessä olevalle kentälle ja muuraa peruskiven siihen, mistä alkaa uuden betonibunkkerin rakentaminen.

Sakari Valve
Ledbury, Herefordshire, Englanti