Korjausvajeessa kova työ korjata

Kuoppaiset kadut ja rapistuvat talot ovat kuntien perusongelmia Suomessa. Niin Raumallakin.

Tuore kartoitus kertoi, että korjausvelkaa on kertynyt kaupungin kaduille ja kevyen liikenteen väylille 10 miljoonaa euroa.

Sen edestä saneerauksia on lyöty laimin. Pahuuttaan ei kukaan ole kuitenkaan jättänyt katuja remontoimatta, se on päivänselvää.

Kun raha on tiukassa, peruskorjauksista tyypillisesti tingitään, niitä lykätään ja toivotaan, että kohde vielä kestää käyttöä.

Seurauksena tosin voi olla vaurioita, jotka johtavat vielä mittavampaan korjauksen tarpeeseen kuin alun perin olisi ollut edessä.

Korjausvajeen umpeen kurominen on iso urakka, mutta kohti parempaa ollaan kenties menossa.

Rauma on ottanut aiempaa suunnitelmallisemman otteen nurkkiensa kunnossapitoon. Ensin kaupungilla laitettiin kiinteistöt salkkuihin.

Se tarkoittaa kohteiden kuntoluokittelua, jonka mukaan parhaat pidetään kunnossa, keskinkertaiset ja kehnot korjataan ja kelvottomat lanataan maan tasalle, karkeasti ottaen.

Kiinteistöjen saralla työ on jo kantanut hedelmää. Aimo joukko korjauskelvottomiksi katsottuja kiinteistöjä on esimerkiksi jo päätetty purkaa - ja osa jo purettukin.

Katujen kohdalla purku ei tietenkään tule kyseeseen, mutta kuntoluokittelu ja sen mukainen korjausjärjestys muutoin kyllä.

Kaikki kanta-Rauman ja Lapin kadut ja pyörätiet on käyty läpi ja niiden kunto on kartoitettu.

Seuraavaksi on vuorossa sijoittelu salkkuihin samaan tapaan kuin kiinteistöille jo tehtiin.

Kunnossapidon ja korjaustoimenpiteiden tarpeet ovat siten kaikkien tiedossa eivätkä arvailujen ja luulojen varassa.

Kuntapäättäjille varsinkin katujen ja kiinteistöjen kuntokartta on erinomainen apuväline. Sijoittelu erikuntoisten kohteiden salkkuihin näyttää konkreettisesti, paljonko ja minkäkuntoista omaisuutta kaupungista löytyy. Vaikeita arvovalintoja jää yhä tehtäväksi, mutta ainakin päätöksenteon tueksi on jotain kättä pidempää.