Korona ei ole ajanut ihmisiä pois kirkosta

Kirkollisveroa päätettiin Raumalla kiristää kuluneella viikolla 1,40:een ensi vuodelle. Ratkaisu päättää näin ollen Rauman seurakunnassa 30-vuotisen aikakauden, jolloin kirkollisvero oli 1,25 prosenttia. Nyt tehty muutos saattaa näkyä tulevaisuudessa myös kirkosta eroamistilastoissa.

Kirkollisveroa maksetaan Suomessa seurakunnasta riippuen 1–2 prosenttia tuloista.

Keskiverto ansiotuloja saava luterilaisen kirkon jäsen maksaa kirkollisveroa 300 euroa vuodessa

Mitä kirkollisverolla sitten saakaan? Kirkollisverotuotolla seurakunnat hoitavat perustyötään.

Seurakunnan perustyöhön kuuluvat muun muassa jumalanpalvelukset, lapsi- ja nuorisotyö sekä perhetyö.

Kirkon diakoniatyöntekijät auttavat puolestaan niitä, joilla on vaikeaa taloudellisesti tai muuten.

Verotuotoista hyötyy seurakuntien eri palvelujen kautta siis laaja joukko väkeä.

Osa palveluista on käyttäjille myös maksuttomia, kuuluipa sitten kirkkoon tai ei.

Vuoden 2000 alussa 85 prosenttia suomalaisista kuului vielä kirkkoon, kuluvan vuoden alussa osuus oli laskenut noin 69 prosenttiin.

Viime vuonna kirkosta erosi noin 55 000 ja kirkkoon liittyi noin 16 000 henkilöä.

Vuonna 2018 Rauman seurakunnasta erosi lähes 500 henkilöä.

Kirkosta erotaan vuodesta toiseen melko samoista syistä.

Kirkkoa pidetään joko liian konservatiivisena tai liberaalina suhteessa arvokysymyksiin. Myös oma uskonnottomuus, henkilökohtainen talous tai julkisuudessa esiintyvien henkilöiden puheet ovat saaneet ihmisiä eroamaan kirkosta.

Toisin kuin melkein kaikilla muilla palveluilla, koronavirustilanne ei ole vaikuttanut kirkosta eroamisen aktiivisuuteen.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa annetaan kirkolle suuri painoarvo ja luotetaan siihen, että kirkko osallistuu kriisien ja onnettomuuksien yhteydessä ihmisten henkiseen huoltoon.

Tämä luotto saattaa näkyä nyt myös koronakriisin yhteydessä.