Korona hävitti tavallisetkin pöpöt

Ennen koronapandemiaa käytiin runsasta keskustelua siitä, miten antibioottien käyttöä saataisiin suitsittua niin Suomessa kuin maailmallakin.

Useille eri antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet myös Suomessa, vaikka antibioottien kulutus onkin ollut laskusuunnassa jo 10 vuoden ajan.

Kelan lääketilastojen perusteella antibioottien ostot apteekeista vähenivät voimakkaasti heti poikkeusolojen julistamisen jälkeen keväällä 2020 ja ostomäärät ovat pysyneet edelleen alhaisella tasolla. Viime vuonna apteekista ostettujen antibioottien ostomäärä oli noin 30 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2019.

Ongelmaa on ollut erityisesti siinä, että jopa kolmasosa avohoidon antibioottikulutuksesta on mennyt virusten aiheuttamiin infektioihin. Antibiootit eivät kuitenkaan auta virussairauksissa. Moni on kuitenkin halunnut kokeilla, auttaisiko antibiootti ikävään oloon.

Ennen vanhaan saatettiin esimerkiksi matkalle lähtiessään pyytää antibioottikuurin myös ”varmuuden vuoksi”.

Koronapandemian ansiosta erityisesti lasten ja nuorten antibioottien käyttö on nyt suorastaan romahtanut. Kelan mukaan positiivinen suuntaus on koronarajoitusten ja muiden torjuntakeinojen kuten lisääntyneen käsienpesun tulosta. Kaikki pöpöt ovat vähentyneet.

Perinteiseen flunssaankaan ei ole haettu helpotusta lääkäristä samoissa määrin kuin normaaliaikoina.

Ennen vuotta 2020 lasten käytetyimpien lääkkeiden listalla komeili jopa neljä antibioottia. Viime vuonna listalla oli enää kolme. Alla 18-vuotiaiden käytetyin antibiootti on edelleen amoksisilliini, jota käytetään perinteisesti esimerkiksi korvatulehdusten hoitoon.

Jos antibioottiresistenssi yleistyy, ihmiset voivat kuolla tavanomaisiin sairauksiin, kuten keuhkokuumeeseen tai leikkausten jälkeisiin tulehduksiin.

Vaikka Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, arvioiden mukaan täälläkin kuolee vuosittain 90 potilasta resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin.