Korona kurittaa lasten ja nuorten elämää

Rippikoulun kävi viime vuonna 46 818 henkeä, mikä on reilut 3 000 vähemmän kuin vuonna 2019.

Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 88 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 74 prosenttia. Vuonna 2019 kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 92 prosenttia.

Syyllinen löytyy tälläkin kertaa koronasta. Alkukesän leirejä jouduttiin perumaan ja siirtämään myöhemmäksi. Leirejä myös muutettiin päivärippikouluiksi, mikä ei kiinnosta nuoria samalla tavalla kuin leirit. Leirin peruunnuttua tai ajankohdan muututtua osa nuorista näyttää jääneen rippikoulusta pois kokonaan.

Kuluvalla viikolla kerrottiin myös siitä, että nuorten tyytyväisyys elämään on mittaushistorian matalimmalla tasolla. Tiedot ilmenivät tuoreesta nuorisobarometrista.

Samaa viestiä kuuluu myös muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitosta.

Lasten ja nuorten puhelin ja chat vastaanotti viime vuonna 15 000 yhteydenottoa eri-ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Jokaisessa päivystysvuorossa aiheissa kuului myös korona ja pandemian vaikutukset lasten ja nuorten arkeen.

Alkuvuodesta korona toi esille lasten ja nuorten pelot ja huolet tilanteesta ja erityisesti omien läheisten pärjäämisestä.

Kevään edetessä sairauden pelkojen tilalle nousi keskustelunaiheissa pandemian konkreettiset vaikutukset lasten ja nuorten arkeen.

Yhteydenotoissa kuuluivat harmi rajoitustoimenpiteiden vuoksi peruuntuneista suunnitelmista ja harrastuksista, kavereiden tapaamisten vähyys sekä pelot kaveriporukan ulkopuolelle jäämisestä.

Lapset ja nuoret eivät ole yhdenmukainen ryhmä, vaan koronavaikutukset osuvat eri tavoin erilaisissa elämäntilanteessa eläviin lapsiin. Pandemia ei kohtele lapsia ja nuoria yhdenvertaisesti.

Ikävintä on se, että usein samoille lapsille tai nuorille kasautuu nyt yhä enemmän ja isompia vaikeuksia.