Korona paljasti työmaiden pahat asenneongelmat

Telakka nosti Rauman valtakunnan uutiseksi, huonossa valossa. Koronatartuntoja oli todettu keskiviikkoon mennessä 340, mikä on hurja määrä. Ja lisää tulee, ikävä kyllä.

Päivänselvää on, että RMC:n ja sen verkostoyritysten ohjeistus ja valvonta pettivät.

Selvää on, että jotain toimintamallissa pitää muuttaa, jotta katastrofi ei toistuisi.

Rauma on räikein tapaus, mutta ilmiö tunnetaan työmailla laajemmin, niin Suomessa kuin ulkomailla.

”Rakennustyömaille on syntynyt varsin laaja alakulttuuri, jossa viranomaisten määräyksillä, yhteiskunnan suosituksilla tai pääurakoitsijoiden toiveilla ei ole kaikupohjaa”, sanoi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi Talouselämä-lehden haastattelussa.

Hänen mukaansa tilanne on ollut raadollinen jo pitkään. Korona vain nosti asian tylyllä tavalla esille.

Ammattiliiton puheenjohtajana Harjuniemi puhuu luonnollisesti suomalaisen työvoiman puolesta. ”Ei pelkkään komennusmiehistöön voi mikään ala rakentaa menestystään ja tulevaisuuttaan”, hän sanoo.

Lausunnossa on totta hyvinkin toinen puoli.

Ilman vierastyöläisiä Suomi ei kuitenkaan selviä, ei tänään, eikä varsinkaan huomenna.

Suomalaista työvoimaa ei riitä kaikille yrityksille eri aloilla.

Harjuniemen mukaan Suomen rakennustyömailla on 25 000–30 000 ulkomaalaista. Enemmistö on EU-kansalaisia, joilla on vapaus tehdä töitä Suomessa. Niin kuin suomalaisilla muissa EU-maissa.

Rahastakin on kyse, tottakai. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa yritykset hakevat kustannustehokkaita toimintamalleja.

Rauman uutta telakkayhtiötä on arvosteltu vierastyöläisten suuresta määrästä. Voi asian nähdä toisinkin. Nykykonsepti pitää laivanrakennuksen työpaikkoja Raumalla. RMC työllistää suoraan noin 200 ihmistä ja välillisesti paljon suuremman joukon.

Ne vierastyöläisetkin jättävät alueelle rahaa vuokrina ja palveluostoina.

Mutta paremmin verkoston pitää toimia. Siitä ei ole kahta sanaa.