Korona tarjosi tilaisuuden käydä palkansaajien työehtojen kimppuun

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen kirje, jonka tämä lähetti julkisuuteen Jämsän Kaipolan tehtaan lopettamisilmoituksen saatteena, oli lähtölaukaus niin poliittiselle tavoitteelle kuin työehtosopimusjärjestelmän muutosvaatimusten toteuttamiselle. Katsottiin, että koronan aiheuttama työttömyys antaa nyt otollisen tilaisuuden käydä palkansaajien työehtojen kimppuun.

Metsäteollisuus ilmoitti siirtyvänsä valtakunnallisesta työehtosopimuksista paikallistason sopimusjärjestelmään. Tämä oli ilosanoma erityisesti Suomen yrittäjäjärjestölle ja poliittisen oikeistoleirille. He elättelevät nyt toiveita, että metsäteollisuuden esimerkki leviää muillekin tuotantoaloille.

Työpaikkakohtaista sopimista kaupitellaan työllisyyden kasvulla, yritysten kilpailukyky paranemisella ja tuottavuuden kohenemisella sekä julkisen talouden vahvistumisella.

Tämän kaiken hyvän keskellä jätetään kertomatta, ettei mikään noista ole mahdollista toteutua ilman nykyisiä palkka- ja työehtojen rajua heikentämistä.

Miten käy työehtosopimuksissa sovituille asioille, kuten lomarahan, äitiyspäivärahan ja sairaan lapsen hoitoajan palkan sekä päivärahan ja työmatkojen kilometrikorvauksen sekä monen muun etuuden, joita ei laki turvaa?

Jussi Pesosen kirjeen rivienvälistä on luettavissa, että nykyinen poliittinen asetelma ei miljoonien eurojen vuosiansoista nauttivia metsäjohtajia miellytä. Pesosen sanoo kirjeessään, että tehtaat tarvitsevat puolustuspuhujansa. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo tuomitsi heti ikään kuin ennakkoon sovittuna, että Kaipolan lopettaminen on nykyhallituksen syytä.

On kohtuutonta väittää, että Sanna Marinin yli puoli vuotta toiminut hallitus olisi teollisuuden toimiedellytyksiä heikentänyt. Tätä ennen kokoomus istui hallituksessa kahdeksan vuotta.

Pentti Välimaa