Korona vauhdittaa sopeutustoimia

Syksy on alkanut tuulisena työmarkkinoilla. Tuntuu, ettei mene päivääkään ilman uutisia yt-neuvotteluista, joissa uhattuna on satoja työpaikkoja Suomessa.

Maanantaina saneeraajien joukkoon liittyi Neste, jonka pääomistaja on Suomen valtio.

Vaakalaudalla on 470 työpaikkaa, kun yhtiö aikoo lakkauttaa Naantalin-jalostamon ja tehostaa myös Porvoossa.

Tässäkin tapauksessa korona mainitaan yhtenä syynä koviin sopeutustoimiin. Pandemia on vauhdittanut öljytuotteiden kysynnän laskua.

Suomen talous supistuu tänä vuonna 4,5 prosenttia, arvioi arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla maanantain ennusteessaan.

Suomen Pankin tuoreen arvio on samaa luokkaa: maamme bruttokansantuote laskee tänä vuonna 4,7 prosenttia.

Jos ennusteet pitävät kutinsa, taloudelliset koronavauriot jäävät pelättyä pienemmiksi. Laajat lomautukset ja valtion elvytystoimet pehmensivät iskua.

Se on hyvä uutinen, sikses.

Kylmä fakta silti on, että parhaassakin tapauksessa Suomelta vie vuosia toipua koronasta.

Suomen Pankin mukaan taantuma on joka tapauksessa syvä ja toipuminen hidasta.

Suomen talouden ennustetaan kasvavan ensi vuonna kolmisen prosenttia ja noin kaksi prosenttia vuonna 2022. Se tarkoittaisi, että talouskasvu jää suunnilleen nollaan kolmen vuoden jaksolla.

Osa koronakriisissä menetetyistä työpaikoista katoaa pysyvästi, arvioi Suomen Pankki. Suomen työllisyysasteen odotetaan olevan vielä vuonna 2022 alhaisempi kuin ennen koronaa.

Tuoreet ennusteet rakentuvat kahdelle olennaiselle oletukselle: viruspandemia ei enää ryöpsähdä hallitsemattomasti Euroopassa ja koronarokote saadaan joskus ensi vuonna.

Näiden kahden ison uuden kysymyksen lisäksi talouskasvua voivat häiritä tutut riskit kuten sopimukseton brexit, USA:n kauppasodat ja kansainväliset kriisit.

Epävarmuus jarruttaa kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja.

Vaikeassa tilanteessa tehdään yritysten, valtion ja kuntien budjetteja.