Koronaväsymys näkyy altistumisina

Suomessa on viime päivinä saatu kuulla useita uutisia korona-altistumisista. Suurin yksittäinen ryvästymä lienee ollut Mikkelin seudulla, jossa Jukureiden junnujoukkue ehti altistaa lähes koko ydinkeskusta-alueen.

Viime viikkoina on todettu useita joukkoaltistumisia myös päiväkodeissa, eri oppilaitoksissa sekä työpaikoilla.

Koulujen alkamisen jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoon on tullut yli 40 tilannetta, jossa koronavirustartunnan saanut on altistanut useita henkilöitä tartunnalle varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Altistumisten takia on asetettu karanteeniin yhteensä yli 1 700 ihmistä. Altistuneiden jatkotartuntoja on toistaiseksi todettu vain muutamia.

Koronan kohdalla on äärimmäisen vaikea sanoa, mikä altistuminen johtaa lopulta sairastumiseen. Olemassa oleva tieto kertoo, että altistuneista noin viisi prosenttia sairastuisi tautiin. Enimmäkseen sairauteen johtaneet altistumiset ovat tapahtuneet perheenjäsenillä.

Kontaktin läheisyys ja kesto ovat siis asioita, jotka näyttävät vaikuttavan eniten siihen, ketä lopulta sairastuu.

Koko maailman mittakaavassa korona jyllää nyt nuorten aikuisten piirissä. Tässä ikäryhmässä koronaväsymys näkyy parhaiten.

Koska nuoret sairastuvat vain harvoin taudin vakavaan muotoon, eivät tehohoitoon joutuneiden tai kuolleiden määrät ole lähteneet nousuun, vaikka tartuntoja tulee.

Nuoret ja lapset sairastavat tautia usein täysin oireettomana. Se aiheuttaa ongelmia taudin rajaamisen ja jäljittämisen suhteen.

Yksi tietämättään koronaa sairastava saattaa helposti altistaa kylällisen ihmisiä kuten jo nyt Suomessakin on havaittu.

Jos lieväoireiset eivät noudata ohjetta testaamisesta ja kontaktien välttämisestä, diagnoosi viivästyy ja jatkotartuntojen todennäköisyys sekä altistuneiden joukko kasvavat.

Se puolestaan vaikeuttaa koko epidemian torjuntaa.