Koronoituneen harmaan pantterin iltarukous

Tähän rukoukseen voivat yhtyä kaikki suomalaiset iästä, sukupuolesta, uskontokunnasta ja poliittisesta kannasta huolimatta .
Ainakin harmaat pantterit, seniorit, ikäihmiset, vanhukset, edellisten lapset, ystävät ja sukulaiset voivat vähintään kuunnella tarkkaavasti rukouksen sanomaa.

Tämän päivän tiedon mukaan yhteiskuntamme palvelut eivät enää kykene, tai niiden ei suoda ottavan riittävää vastuuta meistä, jotka olemme astuneet sen virstanpylvään taakse, jonka takana oma apu ei enää riitä itsenäisestä selviytymistaistelusta.

Pyytämällä, anomalla, eikä rukouksen voimallakaan saa apua muuta, kuin korkealentoisissa puheissa. Ehkä joskus koittaa aika, kun yhteiskunta kykenee ottamaan sen vastuun, jota siltä odotetaan.

Minä olen kerran kulkenut kanssanne, kulkenut rinnallanne ja edessänne raivaamassa tietä kuljettavaksi. Olen sen tehnyt kykyjeni mukaan, joskin olisin ehkä sittenkin pystynyt parempaan. Enää en voi, mutta katuminenkaan ei ketään onnellista.

Tein kaiken vain sillä voimalla, joka minulle annettiin. Nyt on teidän aikanne arvioida, sisältyykö teidän voimavarantoonne omistaa pieni ajanhetki elonkaareltanne niille, joiden siemenestä te olette varttuneet ja kasvaneet oman yhteisönne ylläpitäjäksi.

Rukousta ei kuitenkaan syntynyt. Ilmestyi koronaviirus, joka mullisti kaiken. En millään saata ymmärtää miksi siitä ja sen aiheuttamasta melko vaatimattomasta sairaudesta tuli näin maailmoja mullistava.

Kaikkein ikävintä on se, että me ikäihmiset olemme kaikkein alttiimpia viruksen aiheuttamille oireille. Valitettavasti myös media ja politiikka on valinnut meidät ikäihmiset keppihevosekseen selittäessään syitä, miksi nyt pitää toimia juuri tietyllä tavalla, eli koska meillä nuo perussairaat ja vanhukset.

Emme me ole pyytäneet tätä erityisasemaa, joka ei edes näytä tilannettamme millään tavoin auttavan. Onko aina löydettävä jostakin se syyllinen, jolle voidaan antaa koko yhteisön taakka hennoimille hartioille.

Kun talous sakkaa, eikä kestovajetta, eikä sotea saada puikkoihin, niin taas se on meidän ikäihmisten aikaansaama tila.

Kuitenkin kaikille teille, jotka ette joudu lankkukävelylle, tulee eteen se kujanjuoksu, jota me ikäihmiset parhaillaan vaellamme. Eikä meitä kaikkia ole soveliasta rullata yhteen ja samaan kääriliinaan, kuten ei muitakaan ihmisiä pelkästään ikävuosien perusteella.

Miksi meiltä ei kysytty, miten näitä asioita olisi voitu hoitaa jollakin tolkummalla tavalla. Ei viisaus, eikä älykkyys ole meiltä joutanut sekajätteeseen.

Ehkä tietojen keräily Terabittien kovalevyltä kestää hitusen kauemmin, mutta käsittely tuottaa tehokkaasti upouusia ratkaisumalleja. Onhan meidänkin joukoissa niitä, jotka eivät tule omillaan toimeen, mutta niin lienee myös nuoremmissa ikäluokissa.

Onkohan muu maailma orientoitunut Suomen tavoin maalittamaan ikäihmiset keppihevosekseen ratkaisuissaan? Toistaiseksi ihminen ei ole todistettavasti selvinnyt elämästä hengissä. Kaikkien on jossain vaiheessa heitettävä lusikkansa nurkkaan, jonkun avustamana, tai itse. Se on jokaiselle se ainut ja usein myös oikea-aikaisin hetki.

Toistaiseksi laki ei anna meille itsenäisesti määrätä, tai päättää ajankohtaa, jonka me itse näemme meille ja yhteisöllemme sopivimmaksi. Se on ulkokultaisuutta kaikkein törkeimmillään. Luontoyhteydessä ihminen luovii viimeisen törninsä omaan kotisatamaansa. Nyt ihminen letkutetaan, pannoitetaan ja kemikalioidaan eläväksi, mutta tajuavaksi ruumiiksi. Miksi, oi miksi?

Määrääkö joku paavin bulla, tai kotikirkko raamatun voimalla minun kuolemani hetken. Siihen en suostu. En. Enkä myöskään suostu siihen, että poliitikot tekevät ratkaisun minun kuolemani suhteen.

Saattaa olla, jotta minuuteni tämän ainokaisen kerran hetkeksi välttää pakkohapella sen eittämättömän matkan Valhallaan.

Ei hyvä. En hyväksy juonittelua, enkä jarruttelua, kun olen onnellisena ja vauhdilla etenemässä Valhallan porteille. Pyydän, etsikää uusi keppihevonen itsellenne.

Oi kaikkivaltias media, anna kaikkivoipaisuudessanne meille tänäkin päivänä meille kuuluva ja sopiva annoksemme tiedon valtatiellä, jotta pysyisimme virkeänä yrittäessämme pitää maapalloamme oikealla radalla.
Oi media. Vaikeaa tämä on, mutta tänäänkin aurinko nousi.
Oliko se meidän ikäihmisten ansiota vaiko syytä.
Se näkee, joka elää saa! Eimen

Hannu Valtonen

Auktorisoitu saaristolaivuri