Korotukset kertovat kuntien vaikeuksista

Yli miljoonan suomalaisen kunnallisverot nousevat ensi vuonna.

Luku on suuri verrattuna siihen, että kuluvana vuonna korotukset osuivat vain 480 000 asukkaaseen.

Korotukset kertovat osaltaan, kuinka vaikea kuntatalouden tilanne on nyt.

Täältäpäin Satakuntaa 53 korottajakunnan joukkoon kuuluvat Eura ja Rauma.

Molempien tuloveroprosentti nousi 21:een, kun Eurassa päätettiin puolen prosenttiyksikön ja Raumalla kokonaisen prosenttiyksikön korotuksista.

Hieman halvemmalla pääsevät laitilalaiset. Kaupunki verottaa yhä 20,75:n mukaan.

Alueen verohaitarin yläpäässä on Pyhäranta 21,75:llä. Omassa luokassaan on Eurajoki, joka jatkaa Suomen toiseksi alhaisimmalla 18 tuloveroprosentilla.

Veroeroa kertyy Eurajoen ja Pyhärannan välille jo 3,75 prosenttiyksikköä ja Raumaankin jo 3 prosenttiyksikköä.

Kuntaverotuksen suhteen kansalaiset ovatkin varsin eriarvoisessa asemassa keskenään. Suurimmillaan haitari on nyt maassamme 7 prosenttiyksikköä.

Veroerot vaikuttavat kuitenkin lopulta yllättävän vähän ihmisten asuinpaikan valintaan.

Harva ehkä edes arjessaan ajattelee, montako euroa vuositasolla tuloista menee kuntapalveluihin. Kannattaisi ajatella.

Veronkorotuksen tulisi olla vihonviimeinen keino kunnalta korjata talouttaan. Kaikki muut kortit tulisi katsoa ennen sitä.

Esimerkiksi Raumalla kävi kuitenkin päinvastoin. Suurimpia esitetyistä rakenteellisista uudistuksista ei lähdetty tekemään, mutta veroa korotettiin.

Yhden lisäprosenttiyksikön turvin talouden alijäämä näyttää ensi vuodelle ”vain” -3,8 miljoonaa euroa.

Luvussa on parannusta totta kai tähän vuoteen, josta uhkaa tulla todella musta: ennusteen mukaan mennään jopa 20–22 miljoonan euroa miinukselle.

”Kaikki muut kortit tulisi katsoa ennen korotusta.”