Kotitaloudet selvinneet koronasta melko hyvin

Suomalaiset näyttävät selvinneen toista vuotta jatkuneesta koronapandemiasta aika hyvin, jos taloudesta puhutaan. LähiTapiolan teettämän kyselyn vastaajista puolet kertoi oman talouden budjettinsa pysyneen kutakuinkin tasapainossa koronarajoituksista huolimatta.

Tähän yleisarvioon pitää heti lisätä tärkeä sana: keskimäärin.

Vaikka enemmistö on pärjännyt yllättävän hyvin, samaan aikaan toiset ovat joutuneet elämään kädestä suuhun.

Yli tulojensa eläneensä ilmoitti kymmenisen prosenttia vastaajista. Tässä ryhmässä menot ovat ylittäneet tulot keskimäärin 3 500 eurolla.

On käytetty säästöjä tai otettu velkaa. Tässä yhteydessä se ei kerro holtittomasta rahankäytöstä.

Selitys löytyy usein työttömyydestä, lomautuksista ja vaikeuksista yritystoiminnassa. Korona on aiheuttanut monelle suomalaiselle tulojen menetyksiä. Ahdinkoon ovat joutuneet erityisesti koti-isät, kotiäidit, yrittäjät ja opiskelijat.

Koronarajoitukset kerryttivät rahaa pankkitileille, rahastoihin ja pörssiin.

Ulkomaille ei voinut tai uskaltanut matkustaa lomalle. Ravintolat olivat välillä kiinni, tapahtumia on siirretty tulevaisuuteen tai peruttu kokonaan.

Tämä näkyy siinä, että noin 40 prosentille kotitalouksista on koronan aikana kertynyt merkittäviä säästöjä. Esimerkiksi Länsi-Suomen Osuuspankin rahastokanta kasvoi yli 25 prosenttia vuodessa (LS 29.7.).

Talouden ja työllisyyden kannalta on mielenkiintoinen kysymys, mitä näille säästöille ja sijoituksille tapahtuu, kun maailmanmeno ennen pitkää palaa raiteilleen.

Tasan eivät käy korona-ajan säästötkään. Pienimmillään säästöt ovat muutamia satasia, suurimmillaan satojatuhansia euroja.

”Jos säästöjä on ropissut, niitä on monille tullut kaatamalla. Kaikista koronan aikana säästämään onnistuneista joka kuudennelle on kertynyt yli kymppitonni”, sanoi LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

Sijoitustuotot ovat tehneet suomalaisista varakkaampia kuin koskaan. Keskimäärin.