Talousuutiset ovat viime aikoina olleet kansalaisten kannalta enimmäkseen huonoja tai vähintään huolestuttavia.
Sähkön ja polttoaineiden hinnat nousivat viime vuonna rajusti. Pahin vaihe on takana, mutta hintataso on silti asettumassa totuttua korkeammalle.
Inflaatio lähti laukalle, minkä huomaamme ruokakaupassa. Laskun loppusumma on suurempi – tai sitten ostoskorissa on edullisempia tuotteita.
Luotoista pitää maksaa jälleen oikeaa korkoa.
Esimerkiksi asuntolainojen yleisin viitekorko vuoden euribor ponkaisi nollasta melkein neljään prosenttiin. Keskiverto asuntovelalliselle se voi tarkoittaa viiden tonnin lisälaskua vuodessa.
Sama murhe on julkisella sektorilla.
Korkotason nousu teki valtion ja kuntien velkaantumisesta isomman ongelman kuin edellisten hallitusten aikana. Hallitusneuvotteluissa päällimmäinen asia on julkisen talouden sopeuttamistarve.
Suomen talouskasvu on pysähtymässä tänä vuonna. Sikäli tilanne on parempi kuin monien aiempien taantumien aikana, ettei työttömyys ole vielä juuri lisääntynyt.
Kun monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta, ei työllisyysasteen odoteta olennaisesti laskevan nollakasvusta huolimatta.
Positiivista on myös se, että kotitalouksilla on velkojen lisäksi säästöjä.
Finanssialan tutkimuksen mukaan 61 prosentilla vastaajista on säästöjä tai sijoituksia.
Vastanneista 65 prosenttia aikoo tänä vuonna säästää tai sijoittaa. Näin vastanneiden osuus oli selvästi suurempi kuin edellisessä kyselyssä.
Asuntolainaa on noin joka kolmannella kotitaloudella. Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen asuntovelka oli vuoden 2021 lopulla 110 000 euroa.
Luvut ovat lähellä Finanssialan kyselyn tuloksia. Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila lienee lähellä totuutta todetessaan, että kyselyn tulokset osoittavat, että moni on varautunut korkojen nousuun.