Kotivaraa kolmeksi vuorokaudeksi

Kodeissa pitäisi varautua paremmin poikkeustilanteisiin ja opettaa lapsetkin kriisitilanteita varten.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan perheiden varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin ei ole valtakunnallisesti katsoen riittävän hyvällä tolalla.

Tyypillisimmät ongelmat kotitalouksissa syntynevät sähkökatkoista. Myös ehtymättömänä pidetty puhtaan veden saaminen voi toisinaan olla uhattuna.

Harvinaisempia poikkeustiloja ovat ympäristökatastrofit, kuten vaarallisen aineen kuljetuksen joutuminen onnettomuuteen, tai muut suuronnettomuudet.

Monessa tapauksessa kotitaloudet arvioivat selviävänsä poikkeustilanteista suhteellisen helposti. Tähän saattaa vaikuttaa se, ettei tällaisia suuren luokan ongelmia ole juuri ollut.

Sähkö- ja vesihuolto toimivat, eikä todella vakavia ympäristöonnettomuuksia ole pitkävaikutteisesti tapahtunut. Mutta jos poikkeustilanne syntyy, on se tyypillisesti äkillinen, eikä sen jälkeen varautumiseen jää välttämättä aikaa ja mahdollisuuksia.

Perusarjen sujumisen kannalta katsottuna kaapissa kannattaisikin pitää aina vähintään muutamaa hernekeitto- ja tonnikalapurkkia.

Kestävät ruokatarvikkeet toimivat kriisitilanteiden kotivararuokana, kunhan muistaa pitää tämän varaston niin täytenä, että ruokaa riittää vähintään kolmeksi vuorokaudeksi eli 72 tunniksi.

Ruokatarpeiden lisäksi kotona olisi hyvä olla ainakin pattereilla toimivat taskulamppu ja radio, ensiaputarvikkeet, lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita.

Tyypillisiä käsityksiä, jotka heikentävät halukkuutta varautua, ovat ajattelu, ettei itselle voi käydä mitään ja että muut ovat haavoittuvaisempia kuin henkilö itse.

Tutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä kansalaisesta ajattelee, että poikkeustilanteissa kaikki kuitenkin toimii eikä ole sen vuoksi kummemmin tullut ajatelleeksi varautumista.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos omassa kotitaloudessa on varauduttu kriiseihin hyvin, on paljon helpompi itse auttaa tarvittaessa muita. Viranomaisapu ei välttämättä kriisitilanteissa aina riitä.