Kotoilu voi viedä velkakierteeseen

Maksuhäiriöitä rekisteröitiin viime vuonna 273 000 henkilölle. Heistä 42 000:lle merkintä oli ensimmäinen.

Vuoden 2020 lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli 392 200 kuluttajalla. Asiakastiedon rekisterissä olevien henkilöiden määrä on vuodessa kasvanut 5 500 henkilöllä.

Suomalaiset kuluttajat ostavat yhä enemmän ja useammin tavaraa verkkokaupasta. Tämä näkyy nyt myös Asiakastiedon julkaisemissa alkuvuoden maksuhäiriötilastoissa.

Kuluttajille rekisteröitiin tammi-maaliskuussa yli 9 000 maksamattomista verkkokauppaostoksista johtuvaa maksuhäiriömerkintää.

Määrä on 20 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

Koronan kiihdyttämä kotoilubuumi on selvästi muuttanut ihmisten ostokäyttäytymistä ja lisännyt verkko-ostoksia.

Kun hankintoja voi tehdä nopeasti ja helposti kotisohvalta, voi harkitsemattomia vikaostoksia tulla useammin kuin kivijalkakauppavierailuilla.

Kuluttajien tulisikin miettiä tarkkaan, ovatko ostokset tarpeellisia ja erityisesti sitä, onko niihin varaa.

Takuusäätiö myöntää velkaongelmiin joutuneille pankkilainan takauksia, jotta he voivat järjestellä eri velkansa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Vuoden 2020 loppuun mennessä takaushakemuksia saapui säätiölle 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tilannetta selittävät muun muassa kulutusluottojen korkosääntelyt. Enimmäiskorko rajattiin enintään 20 prosenttiin syksyllä 2019 ja viime heinäkuussa se puolitettiin määräaikaisesti 10 prosenttiin.

Vaikka sääntely on ollut tarpeellista, on osa ihmisistä joutunut sen myötä vaikeuksiin. Edullinen korko houkuttelee ottamaan liikaa luottoa.

Väliaikainen sääntely päättyi vuoden vaihteessa. Sen jälkeen luotonantaja on voinut periä jälleen normaalilainsäädännön mukaista 20 prosentin korkoa. 10 prosentin korolla velkaa ottanut kuluttaja onkin voinut yllättyä, jos kuukausierä on yllättäen tuplaantunut tai takaisinmaksuaika pidentynyt.