Koululääkäri ei ehdi muuta kuin tarkastaa

Kuva: Rob Orthen/Lääkäriliitto

Raumankin koulujen koululääkärintarkastukset ovat jo vuosia syöneet suurimman osan koululääkärin resurssista. Jos suoraan sanotaan, ei koululääkäri ole juuri muuta ehtinyt kuin suorittaa näitä pakollisia tarkastuksia.

Kouluterveydenhuollon rungon muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta. Oppilaalla on terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla perusopetuksen aikana. Laajemmat tarkastukset, joissa on mukana myös lääkäri sekä vanhemmat järjestetään 1-, 5- ja 8-luokalla.

Terveystarkastusten tahti on niin tiukka, ettei niiden lisäksi aikaa juuri ole esimerkiksi sairastapauksien hoitamiseen. Koulussa voidaan lähinnä uusia reseptejä tai tarkistaa vaivoja, jotka eivät ole akuutteja.

Nykyään laajaan terveystarkastukseen kuluu aikaa noin 1,5 tuntia oppilasta kohden.

Alakouluikäisten lääkärintarkastukset kannattaisi tuoreen tutkimuksen mukaan kohdentaa oppilaisiin, joista vanhemmilla tai ammattilaisilla on huolta.

Helsingin yliopistossa valmistuneessa tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin alakouluikäisten määräaikaisten lääkärintarkastusten hyötyjä ja haittoja. Tulosten mukaan määräaikaisista koululääkärintarkastuksista on hyötyä vain osalle oppilaista. Lääkärien mielestä tarkastukset olisivat hyödyllisiä noin 40 prosentille koululaisista.

Laki kuitenkin velvoittaa koululääkärit tarkastamaan kaikki oppilaat peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla riippumatta siitä, onko vuosittaisessa kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa havaittu lääkärin ammattitaitoa vaativia ongelmia.

Nyt tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli löytää keinoja terveydenhuollon resurssien oikeaan kohdentamiseen.

Tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien kokemaa huolta lapsista kyselylomakkeen avulla. Noin puolesta lapsista oli jokin merkittävä huoli. Kolme suurinta huolta olivat joko kasvu tai fyysinen oire tai molemmat, tunne-elämä ja keskittymisen haasteet.

Vanhempien ja ammattilaisten täyttämää ennakkokyselyä voisi siis jatkossakin käyttää tunnistamaan ne lapset, jotka hyötyisivät tarkastuksista eniten.