Vai kannattaako sittenkään?
Pysähdyin miettimään kysymystä ensimmäistä kertaa eläissäni lokakuun alussa 2016.
Olin ensimmäistä päivää johtamassa suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajista koostuvaa koulutusvientidelegaatiota Namibiaan.
Huipputalousasiantuntija Frans Uusiku piti suomalais-namibialaiselle yleisölle täpötäydessä salissa esitystä Namibian taloudesta.
Hän kertoi myös koulutustason ja työllistymisen välisestä suhteesta. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että koulutus kannattaa aina. Sitä paremmin työllistyt ja todennäköisesti parempaa palkkaa saat, mitä korkeammin koulutettu olet.
Uusikun näytti kuvaajaa, joka näytti väärinpäin käännetyltä leveältä u-kirjaimelta. Henkilöt, joilla on vähäisempi koulutus tai yliopistotason koulutus työllistyvät huonommin kuin keskitason koulutuksen saaneet henkilöt. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne, joilla on varaa, kouluttavat lapsensa yliopistoissa, mutta näiden työllistyminen on epävarmempaa kuin ammatillisen koulutuksen omaavilla.
Ammatillista koulutusta ei arvosteta yhtä paljon, vaan ajatellaan että yliopistokoulutus aina kannattaa.
Tämä on osaltaan johtanut siihen, että nk. suorittavista ammattilaisista on pulaa, joten he työllistyvät erittäin hyvin.
Koulunkäynti on meille suomalaisille itsestäänselvä velvollisuus. Monessa muussa maassa koulunkäynti on mahdollisuus.
Namibiassa osalle koulunkäynnin haasteena ovat pitkät välimatkat ja sosiaaliset haasteet. Monet nuoret jättävät peruskoulun kesken, mikä heikentää heidän jatkomahdollisuuksiaan merkittävästi.
Namibialaisia on kiinnostanut laajasti, mihin perustuu Suomen maailman paras koulujärjestelmä ja miten he voisivat ottaa siitä oppia. Eroja on varmasti lukuisia johtuen erilaisesta toimintakulttuurista.
Näitä eroja päästään Rauman seudulla käytännössä havaitsemaan jo helmikuussa 2017.
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö, tuttavallisemmin OKL, teki historiallisen sopimuksen joulukuussa 2016 opettajien kouluttamisesta Raumalla.
25 namibialaista tuo väriä paikalliseen katukuvaamme kahden vuoden ajan, kolmannen vuoden he opiskelevat Namibiassa. Hieno uusi alku opettajankoulutuksen 120-vuotisjuhlavuoden jälkeiseen aikaan Raumalla.
Ympyrä sulkeutuu, sillä suomalaisten ja namibialaisten yhteistyö alkoi koulutuksesta jo 140 vuotta sitten, kun lähetyssaarnaajamme kouluttivat paikallisia.
Monet maan nykyisistäkin johtajista ovat käyneet suomalaisten aikoinaan perustamia lähetyskouluja.
Namibian nykyinen varapresidentti Nickey Iyambo on maailman ainut suomea puhuva varapresidentti.
SAMK on jo osaltaan ollut edistämässä ammatillisen koulutuksen tasoa Namibiassa, Raumalla rakennetun merentutkimusalus Mirabiliksen kautta alkaneessa merenkulkijoiden koulutusyhteistyössä.
Rauman seudulla olisi erinomainen mahdollisuus laajentaa koulutusvientiä kehittyviin maihin niin peruskouluista ammatillisen koulutuksen kautta korkeakoulutasolle.
Tämä olisi mahdollista eri oppilaitoksien kuten WinNovan, SAMKin, OKL:n ja yliopistojen erillislaitosten tiiviillä yhteistyöllä.
Pohjaa luotiin myös Namibian opetusministerin huhtikuisella vierailulla Raumalla Merimäen kampuksella. Namibia toimii ponnahduslautana eteläisen Afrikan koulutusmarkkinoille.
Koulutus kannattaa aina, mutta polkuja on useita.
Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä SAMKissa Raumalla.