Kovat ennusteet eläköitymisestä

Osaavan työvoiman riittävyydestä on kirjoitettu viime vuosina paljon tässäkin sanomalehdessä. Ja tullaan kirjoittamaan vastakin. Tekijöistä on pulaa monilla aloilla ja alueilla jo nyt – huomisesta puhumattakaan.

Kevan, Suomen suurimman eläkevakuuttajan, ennusteet näyttävät aika rajuilta.

Julkiselta sektorilta eli valtiolta ja kunnista on eläkkeelle jäämässä joka kolmas työntekijä vuoteen 2031 mennessä.

Kyse on esimerkiksi noin 19 000 lähihoitajasta, 13 000 sairaanhoitajasta, 13 000 peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajasta, 3 000 poliisista ja niin edelleen.

Alueelliset erot eläköitymisessä ovat suuria. Itä-Suomessa ja Lapissa kunta-alan nykyisistä työntekijöistä 36–38 prosenttia on siirtymässä eläkkeelle kymmenessä vuodessa.

Etenkin hoiva-alalla tilanne on tietyillä alueilla huolestuttava jo nyt.

Eläkeiän nostaminen helpottaa hieman.

Esimerkiksi Rauman kaupungilla eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 20 vuodessa noussut 58 vuodesta 62 vuoteen.

Ongelman ydin löytyy Suomen väestörakenteesta.

Nuoria on selvästi vähemmän kuin ennen. Siksi uusia tekijöitä tulee työmarkkinoille vähemmän kuin toisesta päästä siirtyy eläkkeelle.

Tämän kirjoittaja muistaa, miten 1980-luvulla Raumallakin oli enemmän nuoria kuin 65 vuotta täyttäneitä.

Suhde on kääntynyt aivan päälaelleen.

Kuvaavaa on, että 2000-luvun alussa Raumalla oli eniten viisikymppisiä. Tänään eniten on seitsemänkymppisiä.

Kunnia kaikenikäisille, ei siinä mitään.

Ratkaiseva ero tuossa vain on: viisikymppiset tekevät vielä töitä ja kerryttävät yhteistä veropottia.

Julkisen sektorin kantokyvyn kannalta sillä on iso merkitys.

Vaikkapa niin, että on vaikea nostaa eri ammattien palkkoja tuntuvasti – vaikka monet selvästi parempaa liksaa kovasta työstään ansaitsisivat.