Perusta tasapainoiselle ja terveelle elämälle luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Perheiden pärjäämisestä kasvaa onnellinen Suomi. Jokainen koti on maailman keskipiste.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset ovat jatkossa olennaisia kysymyksiä lapsiperheiden arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Suomi on vauraampi maa kuin koskaan, mutta hyvinvointipalvelujen turvaaminen on entistä vaikeampaa. Siksi politiikassa kaivataan nyt ankaraa priorisointia.
Ennalta ehkäisevät toimet ongelmista kärsivien lapsiperheiden tukemiseksi parantavat merkittävästi lasten terveydentilaa ja koulutustuloksia sekä myöhempää työllistymistä ja menestymistä elämässä. Tutkimukset Suomesta ja muista pohjoismaista osoittavat, että oikein kohdennetut panostukset lapsipolitiikkaan ja koulutukseen ovat tuottoisia.
Varhaisvuosina saadun tuen ansiosta elämässään pärjäävä yksilö aiheuttaa pienempiä terveydenhoito- ja sosiaalimenoja ja maksaa enemmän veroja yli koko elinkaaren tarkasteltuna. Vaikka lapsiperheiden asema on Suomessa kansainvälisesti verrattuna hyvä, lapsiköyhyys on pitkään ollut kasvussa.
Lasten ja nuorten käyttäytymishäiriöt ja mielenterveysongelmat ovat yhä yleisempiä. Syrjäytyneitä nuoria on yhä enemmän. Toisaalta nuoret ovat etääntyneet elämän todellisuudesta. Poikaystävästä eroaminen tai äidin kanssa riiteleminen ja niistä johtuva paha mieli ei ole mielenterveysongelma!
Etusijalle tulee asettaa perheiden hyvinvointi sekä huoli Suomen alhaisesta syntyvyydestä. Perheillä on oltava valinnanvapaus lastensa hoitomuodon ja vanhempainvapaiden jakamisen suhteen. Suomen on tulevaisuudessa panostettava lapsiköyhyyden poistamiseen, päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoihin, koulukuraattoreiden ja psykologien saatavuuteen. Lastensuojelu ja sen piirissä olevien nuorten tukipalvelut ovat tärkeitä. Jokaiselle nuorelle on turvattava toisen asteen tutkinto.
Lisääntynyt lapsiköyhyys näkyy lukutaidossa ja sitä kautta kouluvalmiuksissa. Yleisin syrjäytymistä selittävä tekijä on heikot taloudelliset lähtökohdat. Nuori ei ole tottunut tutkimaan asioita, lukemaan tai kirjoittamaan. Köyhän perheen nuori hakee harvemmin lukioon ja jättää muita useammin ammatillisen koulun kesken.
Yli kymmenellä prosentilla peruskoulun päättävistä pojista arkielämän taidot ovat nykyisin sellaisella tasolla, että arjessa toimiminen vaikeutuu. Erityisesti pojilla oppimistuloksiin vaikuttaa korostuneesti ryhmäpaine eli kaverit. Sillä on merkitystä, viettääkö aikaansa porukassa, jossa opiskelu on turhaa ja tylsää, vai kaveripiirissä, jossa kysellään koetuloksia ja arvostetaan koulumenestystä.
Suomessa kasvaa nykyään myös nuoria, jotka pitävät syrjäytymistä luonnollisena olotilana. He eivät edes kaipaa kouluun tai työhön. Köyhyys kytkeytyy usein nuoren elämässä sosiaalisuuteen. Köyhällä saattaa olla muita vähemmän ystäviä. Hänen perheellään ei ole ehkä varaa tukea harrastuksia tai antaa taskurahaa elokuva- tai pikaruokalakäynteihin.
Toivoa ja unelmia kannattaa tukea ja viljellä. Usein asioilla on onneksi tapana järjestyä. Niistäkin nuorista, jotka ovat syrjäytyneet suoraan peruskoulun jälkeen, kaksi kolmasosaa pääsee eteenpäin. Yksikin hyvä asia lapsen ja nuoren elämässä voi johtaa myönteiseen kehitykseen!
Vesa Jalonen
luokanopettaja-rehtori
Eurajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.