Köyhät maat saavat odottaa rokotuksiaan

Koronapandemia ei ole Suomessa ohi, ei likikään. Yksittäisiä tartuntoja ja niihin liittyviä altistumisia tulee Rauman seudulla yhä ilmi päivittäin.

Oma lukunsa ovat laajat ja hankalasti hallittavat koronaryppäät esimerkiksi telakoilla. Niitä on ilmennyt Turussa ja Raumalla. Parhaillaan on tilanne päällä myös Helsingissä.

Vahva epäilys on, että lisää vastaavia löytyisi, jos suurilla työmailla testattaisiin kaikki työntekijät.

Siksi erilaisia ja eritasoisia poikkeusjärjestelyjä on aihetta jatkaa, vaikka kuinka tylsältä tuntuisi.

Tappavaa tautia on syytä kunnioittaa.

Suomessa 85 prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut koronarokotteen ensimmäisen annoksen. Kaksi rokotusta saaneiden osuus oli torstaina 76,3 prosenttia.

Tällä vauhdilla minimitavoitteeksi asetettu 80 prosentin raja on menossa rikki loka-marraskuun vaihteessa.

Vaikka rokotukset ovat edenneet hyvin, tilanne on Suomessa edelleen vaikea. Koronapotilaita on aiempaa enemmän sairaaloissa ja tehohoidossa.

Muu terveydenhoito kärsii ja leikkauksia siirretään, kun resursseja keskitetään koronapotilaiden pelastamiseen.

Henkilöstö väsyy. Erityisen turhauttavaksi koetaan se, että valtaosa sairaaloiden koronapotilaista on rokottamattomia.

Koronakriisi ei pääty 80 prosentin rajan saavuttamiseen. Virus on vitsauksenamme vielä pitkään.

Maailman köyhimpien maiden ihmisistä vasta reilulla yhdellä prosentilla on täysi rokotesuoja.

Rikkaat maat ovat kahmineet itselleen leijonanosan ensimmäisistä rokoteannoksista. Ensin on haluttu suojata omat kansalaiset ja vasta sitten kantaa yhteisvastuuta.

Brittilehti Guardian uutisoi People’s Vaccine -ryhmittymän tekemästä selvityksestä. Sen mukaan vauraiden maiden lupaamista 1,8 miljardista rokotteesta on matalan tulotason maihin toimitettu vasta joka seitsemäs.

Myöskään lääkeyhtiöt eivät ole yltäneet lupauksiinsa köyhien maiden auttamisesta. People’s Vaccinen mukaan yhtiöt voisivat tinkiä katteistaan köyhissä maissa. Se on perusteltu näkemys.