Kuinka vanhaksi ihminen voi elää?

Väestö vanhenee länsimaissa, eikä Suomi tee asiassa poikkeusta. Ilmiö sinänsä on helposti selitettävissä. Lapsia ei enää tehdä yhtä paljon kuin takavuosina. Ja toiseksi ihmiset elävät keskimäärin pidempään kuin ennen.

Syntyvyys laski Suomessa kaikkien aikojen alimmalle tasolle, kunnes viime vuonna tilastoihin kirjattiin pientä nousua. Käänne on kuitenkin niin loiva, ettei sitä vielä uskalla trendiksi julistaa (LS 8.10.).

Suomalaisten elinajanajanodote vastaavasti on noussut aika tasaisesti.

Elinajanodote on tilastollinen tunnusluku, joka kuvastaa sitä, minkä ikäisenä viime vuonna syntyneet lapset kuolisivat, jos kaikkien ikäryhmien kuolleisuus pysyisi tulevaisuudessa viime vuoden tasolla.

Viisikymmentä vuotta sitten syntyneen suomalaisen pojan odotettiin elävän keskimäärin 66 vuotta ja tytön 74 vuotta.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna poikien elinajanodote oli kohonnut jo 79 vuoteen ja tyttöjen melkein 85 vuoteen.

Luvut voivat vielä nousta, uskoo STT:n haastattelema Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sira Karvinen.

Ihmisen pisin mahdollinen elinikä on Karvisen mukaan 120–125 vuoden tietämissä. Siihen kuitenkin voi yltää vain ani harva.

Geenien ja ympäristötekijöiden kuten saasteiden lisäksi eliniän pituuteen vaikuttavat omat elintavat.

Suomalaiset miehet ovat kirineet naisten etumatkaa kiinni, kuten edellä mainituista luvuista käy ilmi.

Yksi keskeinen selitys tähän löytyy varmasti aiempaa terveellisemmäksi muuttuneesta ruokavaliosta ja tupakoinnin vähentymisestä.

Ikävä kyllä, sattuma korjaa yhä satoa onnettomuuksien muodossa. Ihminen voi vaikkapa jäädä auton alle, vaikka olisi kuinka terve ja hyvät geenit.

Ennustetun elinajan pidentyminen muuttaa yhteiskuntia. Ilmiö tuo tullessaan ongelmia – mutta myös mahdollisuuksia.

Esimerkiksi liikenteessä on ilmeinen riski, että yhä useamman kuljettajan ajokyky on iän heikentämä.

Palveluissa taas avautuu uusia markkinarakoja, kun hyväkuntoisten eläkeläisten joukko kasvaa.