Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kotitalouksissa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä 120–160 miljoonaa kiloa eli noin 20–25 kg henkeä kohden. Kaikesta kotiin hankitusta ruuasta hävikin arvioidaan olevan noin viisi prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että joka 20. kassillinen ruokaa heitetään hukkaan.
Eniten kaapeista heitetään pois vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää sekä hedelmiä ja marjoja. Ruokaa haaskaantuu pilaantumisen ja ylivalmistuksen takia mutta myös lautastähteinä tai päiväyksen umpeuduttua.
Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Kun nelihenkinen perhe heittää ruokaa pois noin 100 kg vuodessa, tekee se useiden satojen eurojen loven kukkaroon.
Kalleimmaksi koituu lihan, kalan ja kananmunan hukkaaminen.
Kaikkiaan suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoisen ruokahävikin arvioidaan olevan 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa, eli 62–86 kg henkilöä kohti. Syömäkelpoista ruokaa hukataan kotien lisäksi myös ravitsemuspalveluissa, kaupoissa ja elintarviketeollisuudessa.
Hävikkiin uppoavat ruokamäärät ovat edelleen järisyttävän suuria, vaikka valistuksen ja opastuksen eteen on tehty paljon töitä.
Hävikin torjumista voi jokainen toteuttaa helposti omassa keittiössä. Aina silloin tällöin kannattaa pitää esimerkiksi kaapintyhjennyspäivä. Ruoka valmistuu silloin vain kaapeista löytyvistä aineista. Kun tyhjennyspäivän pitää säännöllisesti, eivät ruokatavarat ehdi vanheta.
Jääkaappi kannattaa myös aina järjestää siten, että ensin käytettävät tuotteet ovat etualalla.
Kahvi on tuote, jonka hävikkiä tulee harvoin ajatelleeksi. Kahvia keitetään usein pari kuppia liikaa, ihan varmuuden vuoksi. Yhden ainoan kahvimukillisen vesijalanjälki voi olla kuitenkin peräti 280 litraa.
Yksi kahvimukillinen maksaa keittäjälle noin 13 senttiä. Jos siis keität joka päivä ylimääräisen mukillisen kahvia, vuodessa hukkaan menee yli 100 000 litraa vettä. Rahassa menetät vuoden aikana noin 50 euroa.