Suomen talouskasvu hidastui viime vuoden lopulla, kun energiahintojen ja korkojen nousu heikensi yksityistä kulutusta ja vientikysyntää.
Viime viikkoina on kuultu positiivisempia talousuutisia. Ei kuitenkaan niin hyviä, että pelätty taantuma voitaisiin julistaa peruutetuksi.
Suomessa taantuma näyttäisi jäävän lieväksi ja melko lyhytaikaiseksi.
Tällä viikolla julkaistuissa ennusteissa Handelsbanken arvioi Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Nordea pani paremmaksi: nollakasvu tänä vuonna.
Ensi vuodelle kumpikin ennustaa yhden prosentin kasvua.
Leuto talvi on vähentänyt selvästi energiakriisin haitallisia vaikutuksia euroalueella ja Kiina on palaamassa ainakin hetkeksi maailmantalouden vahvaksi veturiksi, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoi.
Energiakriisi ei suinkaan ole ohi. Hyvin lämmin talvi on auttanut Eurooppaa ratkaisevasti.
Maailmantaloudessa epävarmuustekijöitä on normaalia enemmän.
Se, millaisia päätöksiä ihmiset tekevät, on ratkaiseva tekijä siitä, miten syvä taantumasta tulee, kommentoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Uudessa Suomessa.
Kuluttajien luottamus on ollut poikkeuksellisen alhaisella tasolla.
Sille on selvä syynsä. Hinnat ovat nousseet selvästi enemmän kuin palkat.
Parhaillaan väännetäänkin kabineteissa kättä siitä, millaisiin palkankorotuksiin Suomessa on varaa. Vastakkain ovat perustelut kilpailukyvyn ja ostovoiman säilyttämisen tärkeydestä.
Rohkaisevaa on, että työllisyystilanne on Suomessa aika hyvä.
Eikä työttömyyden uskota pahasti lisääntyvän, vaikka uutisia muutosneuvotteluista on alkanut lehdissä näkyä.
Odotus on, että vaikean vaiheen yli päästään enimmäkseen lomautuksilla ja kevyemmillä sopeutustoimilla.
Yritykset ovat keskimäärin sellaisessa kunnossa, että pystyvät taklaamaan taantuman. Ainakin mikäli taantuma jää lieväksi ja lyhyeksi.