Kun liikenne vihertyy, verotuotto pienenee

Liikenne on valtiolle tärkeä verotuottojen kohde. Autoveroa on viety haittaveron suuntaan: mitä enemmän päästöjä, sitä enemmän kilahtaa euroja valtion kassaan.

Tätä on ollut helppo perustella ympäristösyillä ja kestävän kehityksen vauhdittamisella.

Raha on tunnetusti kelpo konsultti, kun ihmisten toimintaa ja tapoja pyritään muuttamaan.

Entä sitten, kun liikenne vihertyy? Sähköautoja tulee koko ajan enemmän Suomen teille, ja uudet autot ylipäätään ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhat.

Digitalisaatio ja etätyön yleistyminen todennäköisesti vähentävät työmatkaliikennettä pysyvästi.

Miljardi euroa vähemmän verotuloja vuonna 2030 valtiolle, jos nykyisellä veromallilla jatketaan. Kun inflaatio otetaan vielä huomioon, pudotus olisi 1,7 miljardia euroa. Joka vuosi.

Tuollaisen arvion esitti liikenteen verotusta selvittänyt työryhmä.

Tarvitaan aika syvää yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko se enää liikenne, joka koko tämän verotuoton tuo, sanoi viimeisiä päiviä valtiovarainministerinä ollut Matti Vanhanen.

Jos tupakoinnin lopettaa, ei haitan aiheuttamisesta peritä jälkikäteen veroja, kommentoi puolestaan Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Talouselämä-lehdessä.

Hänen mielestään päästöjen pienenemisen pitää näkyä sähköauton hankkineen lompakossa.

Voi veikata, että ajoneuvoveroa nostetaan muodossa tai toisessa. On se sitten oikein tai väärin.

Verovajeen suuruutta voi hahmottaa vaikkapa vertaamalla paljon esillä olleeseen Veikkaus-tuottojen vähenemiseen.

Huolestuneita riittää järjestökentällä ympäri maan. Onhan pelimonopolin voitoilla on tuettu vuosikymmeniä tiedettä, kulttuuria, nuorisotyötä, liikuntaa ja urheilua.

Tällä tietoa jokavuotinen Veikkaus-potti pienenee 300 miljoonaa euroa.

Rahapelien osalta ratkaisu lienee se, että vakiintuneiden edunsaajien tuet siirretään valtion budjettiin. Tarvittavat sadat miljoonat eurot kaivetaan sitten, no, jostain muualta.

Liikenteen kanssa ei selvitä yhtä helpolla, koska puhutaan paljon suuremmista summista.