Kuninkaanmännyn Vesi Oy:n vastine mielipidekirjoitukseen ”Kuninkaanmännyn vesikatastrofi”

Länsi-Suomen mielipideosastolla julkaistun kirjoituksen otsikko oli varsin raflaava – katastrofihan tarkoittaa mm. suuronnettomuutta.

Suunnitellun vedenottotoiminnan käynnistämisen ohella yhtiön tehtävänä on muutenkin turvata alueen ylikunnallista vesihuoltoa – esim. vedenjakelun todellisissa katastrofitilanteissa. Yhdysvesijohtojen rakentaminen on tärkeä osa tätä tehtävää. Yhdyskuntateknisten laitteiden osalta maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kiinteistön omistajaa sallimaan laitteiden sijoittamisen omistamalleen alueelle.

Lain velvoittavuudesta huolimatta Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta ei yhtiön vuonna 2020 hakemaa sijoituslupaa yhdysvesijohdolle kuitenkaan myöntänyt – nyt asiaan liittyvä päätösprosessi on Turun hallinto-oikeuden ratkaistavana. Koska yhdysvesijohtoa ei sijoitusluvan puuttuessa saatu tässä vaiheessa rakennettua, ei alkuperäisen vedenottolupahakemuksen mukaista koepumppausta voitu sellaisenaan tehdä. Tämä oli sinänsä valitettavaa; esimerkiksi ELY on todennut koepumppaussuunnitelman ”olleen perusteellisesti laadittu ja seurantaohjelman olleen kattava.”

Yhtiö on jättänyt uuden lupahakemuksen, jonka oleellisin muutos aiempaan verrattuna on se, ettei koepumppausvaihe ole haettavan vedenottoluvan edellytyksenä. Uudessa – AVI:n juuri kuuluttamassa – lupahakemuksessa yhtiö itse esittää, että ”mahdolliseen lupaan tulee ehto, jonka mukaan vedenottomäärää koskeva lupamääräys tarkistetaan kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta”.

Yhtiö esittää varovaisuusperiaatteen mukaisesti lupamääräykseen myös lisäystä, jonka perusteella ”vedenottoa on rajoitettava, mikäli ilmenee vedenotosta aiheutuvia ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia”. Vedenoton vaikutusten tarkkailusta yhtiö ei missään nimessä ole nytkään luopumassa, sillä hakemukseen on kirjattu muun muassa näin ”Lupamääräyksen tarkistushakemusta ja alueen vedenhankinnan yhteisvaikutusten virtausmallintamista varten toteutetaan uusi, noin kahden vuoden pituinen koetoimintajakso.

Uusi hakemus on jätetty AVI:n ratkaistavaksi huhtikuussa. Mitä tulee Salo-Kimpan spekulaatioihin siitä, että AVI:n kuulutuksen ajankohta olisi valittu loma-ajaksi tai – Salo-Kimppaa lainatakseni – kunnallisvaalien jälkeiseen ”hässäkkään”, on varsin absurdi. Kuulutusmenettely tai sen aikarajat eivät kuulu yhtiön päätäntävaltaan millään muotoa. Yhtiö perustaa toimintansa voimassa olevaan lainsäädäntöön, viranomaispäätöksiin ja tutkittuun tietoon.

Kummastellessaan hankkeeseen liittyvää ”hiljaiseloa” Salo-Kimpalla ei tainnut olla käsitystä siitä, miten hitaasti asiat etenevät silloin, kun niitä hoidetaan määräysten mukaan. Mielipiteitä ja mutu-tietoa voi heitellä ilmoille koska tahansa, mutta onneksi suomalaisessa päätöksenteossa hyödynnetään vielä myös tutkimustietoa.

Mikäli Salo-Kimppa todella on sitä mieltä, että hanke täyttää ympäristörikoksen tunnusmerkit, poliisi ottaa kyllä tarvittaessa myös kesällä rikoksia tutkittavakseen – varsinkin katastrofitasoisia…

Kalle Nordlund

toimitusjohtaja, Kuninkaanmännyn Vesi Oy

Lisää aiheesta

Kuninkaanmännyn vesikatastrofi