Kunnat, joiden terveyskeskukset ovat vaarassa, ovat aloittaneet vastaiskunsa Satakunnassa.
Kohteena on tietysti hyvinvointialue, jonka palveluverkkouudistus karsisi maakunnan terveyskeskukset kuuteen nykyisestä 27:stä.
Ensimmäisenä ehti iskeä Säkylä. Se kutsuu koolle ”keskustelunavaukseen” aluevaltuutettuja, paikallisia hyvinvointialueen työntekijöitä ja yrittäjiä.
Myös Eurajoki hioo omaa strategiaansa. Kunnassa ollaan pöyristyneitä hyvinvointialueen suunnitelmista.
Eikä ihme. Eurajoella on perinteisesti totuttu verrattain hyviin terveyspalveluihin.
Uhkana on, että ensin pois kartalta lähtee Luvian terveyskeskus vuonna 2025.
Eurajoen keskustaajaman terveyskeskuksen palvelut siirrettäisiin Raumalle vuonna 2027.
Eurajoki suunnittelee vastaavaa keskustelutilaisuutta kuin Säkyläkin.
Kuten kunnanjohtaja sanoi, muita väyliä vaikuttaa ei juuri ole.
On totta, että aluevaltuutettujen valta on lopulta melko rajallinen. Se on jo päättänyt palveluverkkoa koskevista linjauksista.
Niiden pohjalta aluehallitus sekä viranhaltijat alkavat toteuttaa suunnitelmaa, mahdollisesti pala palalta.
Menettäjäkuntien vaikuttamiskanava numero yksi on tässä vaiheessa julkisuus ja sen tuoma paine.
Kunnissa kysellään nyt laskelmien perään, mikä oikein onkin. Esimerkiksi hoidon yksikköhintoja vaaditaan selville.
Myös vuokrakiinteistöistä saatavia säästöjä on kyseenalaistettu melko pieninä, investointisummia taas kovin suurina.
Kuntien onkin syytää pitää meteliä itsestään. Niiden on osoitettava omille asukkailleen, että käsiä ei vain nosteta pystyyn vaan heidän palveluidensa vuoksi taistellaan.
Näyttäisi aika pahalta, jos oman terveyskeskuksen menettämistä ei protestoitaisi. Siksi yleisötilaisuuksia ja kannanottoja on odotettavissa. Eri asia on, onko niillä vaikutusta.
”Muita väyliä vaikuttaa ei juuri ole.”