Kuntavaalien oikeat ja väärät kysymykset

Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa.

Kuntavaalien suuriin kysymyksiin kuuluu ainakin tämä: kun kotikuntasi taloutta on tarve tasapainottaa, pitäisikö se tehdä veroja korottamalla tai menoja karsimalla?

Tärkeitä jatkokysymyksiä ovat esimerkiksi: mitä veroja tulisi nostaa ja mihin tärkeysjärjestykseen asettaisit säästökohteet?

Tai pitäisikö kunnan omaisuutta myydä? Entä tulisiko kuntapalveluja ulkoistaa? Kävisikö sinulle kuntaliitos?

Melkein kaikissa kunnissa kouluverkko on melkein aina ajankohtainen kysymys. Minne pitäisi rakentaa uutta, missä luopua vanhoista?

Tuollaisia kysymyksiä tulee vaalikoneeseen, jonka saamme tällä kertaa Yleltä. Kysymykset alueemme ehdokkaille lähetetään helmikuun puolivälissä.

Vaalikone ilmestyy Länsi-Suomen verkkoon maaliskuun puolivälissä, noin kuukausi ennen kuntavaaleja. Ne pidetään huhtikuun 18. päivänä. Ennakkoäänestys alkaa huhtikuun 7. päivänä.

Vaalikoneet ovat suosittuja. Uutismedian liiton tuoreen tutkimuksen mukaan erittäin todennäköisesti medioiden vaalikonetta kokeilee 42 prosenttia suomalaisista ja melko todennäköisesti 31 prosenttia. Innostuneimpia vaalikoneista ovat alle 45-vuotiaat.

Saman tutkimuksen mukaan äänestäjien tärkeimmät tietolähteet kuntavaaleissa ovat kuitenkin edelleen sanoma- ja kaupunkilehdet. Televisio sijoittuu kolmanneksi, sosiaalinen media vasta neljänneksi.

Perussuomalaiset pyrkii tekemään kuntavaaleista hallitusvaalit. EU:n elvytyspaketti tai maahanmuuttolinjaukset ovat eivät kuntien päätettävissä. Ne ovat siis ”vääriä” kysymyksiä.

Perussuomalaisten taktiikkaa voi arvostella. Ei se kuitenkaan ole aivan uutta ja hämmästyttävää toimintaa oppositiopuolueelta.

Kuntavaalikampanjoissa on ennenkin nostettu esille teemoja, jotka kuuluvat eduskunnalle. Joskus sillä taktiikalla on vaalit voitettukin.

Siihen demokratiassa pitää luottaa, että kansa tietää. Ihmiset äänestävät niin kuin oikeaksi näkevät.

”Vaalikone ilmestyy Länsi-Suomen verkkoon noin kuukausi ennen kuntavaaleja.”