Kuntaveroa 5 000 euroa vuodessa

Suomalaiset maksavat keskimäärin reilut 5 000 euroa kunnallisveroa vuodessa. Summa on noussut viidessä vuodessa seitsemisen prosenttia.

Rauman ja Pyhärannan kuntaverokertymä asukasta kohti on maan keskitasoa.

Muissa alueemme kunnissa jäädään keskitason alle, noin 4 300–4 700 euroon.

Valtakunnallisesti erot ovat jo melkoisia. Sysmässä kunnallisveroja maksava kerryttää kunnan kassaa keskimäärin nipin napin 3 000 eurolla vuodessa, Kauniaisissa melkein 10 000 eurolla.

Valtionosuusjärjestelmällä näitä eroja tasataan, mutta kaikki ymmärtävät, että Kauniaisten on helpompi kuntapalveluja järjestää kuin Sysmän.

Verohallinnon tilasto kertoo miten kunnallisverot kertyvät. Raumalla ja tällä seudulla yleisesti eniten veropottia kerryttävät 50–60-vuotiaat.

Suomessa on yhä enemmän kuntia, joissa eniten kuntaveroja maksavat 60–70-vuotiaat.

Toisaalta löytyy myös kuntia, joissa eniten kuntaverotuottoja kerryttävät 30–40-vuotiaat.

Rikkaiden pitäisi maksaa enemmän veroja. Tämä vaatimus kuullaan kaikkien vaalikampanjoiden aikana.

Vaatimus on jo toteutunut.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen verotus onkin progressiivisimmasta päästä. Pienten palkkojen vero on eurooppalaista keskitasoa, keskipalkkojen jo kärkipäätä ja suurimpien palkkojen verottajana Suomi nousee mitaleille.

Paljon ei kiristämisen varaa enää ole. Toisekseen Suomessa on rikkaita liian vähän, jotta heidän maksamillaan veroilla koko yhteiskuntaa voisi pyörittää.

Raumallakin yli puolet kunnallisveron tuotosta tulee kaupunkilaisilta, joiden verotettava ansiotulo on korkeintaan 50 000 euroa vuodessa.

Tulovero on kunnan talouden kannalta elintärkeä. Se tuo kunnan tuotoista ylivoimaisesti suurimman siivun.

Esimerkiksi Rauma sai viime vuonna 159 miljoonaa euroa kunnan tuloveroja, 16 miljoonaa euroa yhteisöveroja ja 8 miljoonaa euroa kiinteistöveroja. Lisäksi tuli valtionosuuksia.