Kuntien palveluita ei ole pakko ulkoistaa

Rauman kaupungin Vahva, vakaa Rauma- hankkeen ohjausryhmä on tehnyt esityksen kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden ulkoistamisesta. Tieto tästä tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä.

Työntekijöiden mielestä esitys ei ole reilu heitä kohtaan. Useiden vuosien ajan Rauman kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluiden työvaiheita on kehitetty eikä henkilöstöä ei ole palkattu eläkkeelle jäävien tilalle. Tuottavuutta on haettu pienemmällä henkilöstömäärällä.

Työnantaja on julkisesti antanut kiitosta työntekijöille, kehunut heidän sitoutuneisuuttaan, ahkeruuttaan, joustavuuttaan sekä osallisuuttaan työnsä kehittämisessä.

Tällä tunnustuksella ei ole mitään merkitystä, jos samaan aikaan työnantaja haluaa päästä heistä eroon? Ristiriita on suuri.

1.1.2020 on tarkoitus yhdistää kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut yhdeksi taseyksiköksi. Viimeisen vuoden ajan on Rauman kaupunki kouluttanut henkilöstöä yhdistelmätyöntekijöiksi tätä uudistusta silmällä pitäen. Onko tuo koulutus ja kehittämistoimi suunnattu ulkopuolisen yrityksen tarpeeseen?

Kunnalla on paljon lakisääteisiä velvollisuuksia, mutta myös vapaus päättää, tuottaako se palvelut omana työnä vai käyttääkö se ostopalveluita. Kunnalla ei ole velvollisuutta yhtiöittää eikä ulkoistaa palveluita, joita se tuottaa kuntalaisilleen. Jos kunta siirtyy käyttämään ostopalveluita, sillä säilyy vastuu siitä, että palvelut toimivat ja ovat koko ajan saatavilla. Tätä vastuuta kunta ei voi ulkoistaa.

Rauman kaupungin suunnitelmat tulisivat vaikuttamaan suuresti työntekijöiden arkeen. Työntekijälle ei ole nimittäin sama, kuka hänen palkkansa maksaa. Toimintoja ulkoistettaessa syntyy kilpailutilanne, joka heikentää aina työntekijöiden työsuhteen ehtoja. Tästä yritykset voittonsa hakevat.

Vaikka kunnalliset palvelut on nykyään tuotteistettu, ja ne koostuvat suoritteista, joille on laskettu tuotantokustannukset, hoitaa kaupungin palveluksessa oleva työntekijä päivänsä aikana lukemattomia näkymättömäksi jääviä tehtäviä, auttaa lapsia, koululaisia ja vanhuksia. Hän on heille usein tuki ja turva oman työnsä ohella. Hän on heille yksi aikuinen enemmän. Yksityisen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä ei ole osa työyhteisön kokonaisuutta. Hän tekee sen työn, josta palvelunostaja ja -tuottaja ovat palvelusopimuksessa sopineet ja josta palveluntuottaja saa maksun.

Seija Johansson

aluepäällikkö, JHL Satakunnan aluetoimisto