Kyläkoulu merkitsee elinvoimaa myös Eurajoella

Nyt kun Rikantilan kyläkoulu taistelee olemassaolostaan, on tärkeää ymmärtää, että kyläkoulu on keskeinen osa kylän elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa kylän asukkaille.

Rikantilan kyläkoulu on perinteinen, vanha kyläkoulu, joita ei olisi varaa nyt menettää tuijottamalla kylmästi oppilasmäärää ja ennusteita. Kyläkoulussa voi olla monenlaista toimintaa ja sitä voidaan markkinoida monella tavalla.

Viime kuntavaaleissa kyläkoulut olivat myös vaaliteema, joten ihmettelen vaan onko se unohdettu.

Syy lakkauttamisaikeisiin ei ole kuulemma taloudellinen vaan muut syyt.

Eurajoen kunnan pitäisi nyt olla tarkkana, ettei jotain olennaista menetetä lyhytnäköisellä ajattelulla. Suurien keskuskoulujen ongelmat tiedetään ja niitä olisi syytä välttää.

Lähialueilla on kyläkouluja lopetettu mm. poliittisista syistä johtuen ja sellaista tulisi nyt välttää. Tällaiset toimet lisäävät maaseudun autioitumista entisestään ja vaikeuttavat niiden lapsiperheiden asemaa, jotka haluaisivat asua pienissä kylissä. Lasten koulumatkat kasvavat ja luokkakoot ovat todella suuria.

Asiasta tehdään päätöksiä ilmeisesti toukokuussa ja sitä varten tulisi nyt eri tahojen ilmaista tukensa kyläkoulun puolesta. Pelkästään nykytilannetta ei pitäisi tuijottaa vaan miettiä kylien kehittämistä ja markkinointia lapsiperheille, varsinkin kun ottaa huomioon, että Eurajoen taloustilanne on kohtuullisen hyvä ja kunnan sijainti Satakunnassa on varsin hyvä erilaisia palveluja ajatellen.

Muualla Suomessa on ollut kauhukuvia, joissa pienen kyläkoulun oppilaat voisivat joutua yli tuhannen oppilaan keskuskouluun ja se on pienen oppilaan näkökulmasta hyvin huono vaihtoehto. Samoin on nähty takavuosina tilanteita, joissa pienet oppilaat odottavat aamulla jossain tien reunassa jopa tunnin kestävää kuljetusta keskuskouluun. Tämä ei ole kovin kaunis kehitysnäkymä. Millaisia ihmisiä siinä kasvaa? Se maksetaan myöhemmin sosiaalisina ongelmina ja terveysongelmina.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja, Eurajoki