Kyllähän minä, mutta kun nuo muut

Kuva: Juha Sinisalo

Peräti 77 prosenttia suomalaisista uskoo, että on itse onnistunut koronan hoidossa vähintään melko hyvin. Eri viranomaistahot ovatkin sitten pärjänneet selvästi huonommin. Siis vastaajien mielestä.

Ilmiö on tuttu monesta eri yhteydestä.

Kyllähän minä, mutta kun nuo muut...

Suurin osa ihmisistä pitää esimerkiksi itseään keskimääräistä parempana autonkuljettajana. Ja sehän on tieteellisesti katsottuna sula mahdottomuus.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa on, että naiset arvioivat suoriutuneensa oikein erityisen hyvin.

Kyselyyn vastanneista naisista peräti 80 prosenttia antaisi itselleen hyvän tai melko hyvän arvosanan koronapandemian hoidosta. Juuri kukaan nainen ei nähnyt itse epäonnistuneensa.

Miesvastaajista 76 prosenttia arvioi onnistuneensa ainakin melko hyvin. Jotkut sentään kehtasivat tunnustaa epäonnistuneensa.

Selvä enemmistö kansalaisista antoi hyviä arvosanoja myös omalle asuinkunnalleen (66 prosenttia) ja THL:lle (60 prosenttia). Vähän yli puolet katsoi maan hallituksenkin onnistuneen.

Alle puolet antaisi ”vapauttavan tuomion” sosiaali- ja terveysministeriölle ja aluehallintoviranomaisille.

Naiset ovat miehiä armeliaampia myös arvioissaan viranomaisten koronatoimista.

Alle 30-vuotiaat aikuiset ovat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä kaikkien tahojen toimintaan – myös itsensä.

Ei yllätä, että hallituspuolueiden kannattajat, ja erityisesti demarit, katsovat hallituksen, ministeriön ja THL:n onnistuneen melko hyvin.

Perussuomalaisten kannattajat luottavat keskimääräistä vähemmän lähes kaikkien tahojen toimintaa kohtaan. Mukaan lukien itsensä.

Luottamus viranomaisia kohtaan on arvokasta pääomaa, kun yllättäen joudutaan pahaan paikkaan. Selviytymistä edesauttaa, että kansalaiset tekevät niin kuin suositellaan.

Koronakriisissä suomalaiset todistivat olevansa yhä sisukasta ja yhtenäistä väkeä.

Pahin kriisi on ohi, mutta taistelu virusta vastaan jatkuu.