Kysymyksiä merimetsoista

Kirjoittaja kysyy, merimetsotko ovat saarten pilaajia Petäjästen louhintojen ja Järviluodon merentäytön rinnalla.
Kirjoittaja kysyy, merimetsotko ovat saarten pilaajia Petäjästen louhintojen ja Järviluodon merentäytön rinnalla. Kuva: Esa Urhonen

Pyydettynä kerron Rauman merimetsoista perustuen osin pesintöjen raportointiini Sykelle lajin tänne leviämisen alusta asti.

Edustan RSLH:ta Varsinais-Suomen ELY:n alueellisessa merimetsotyöryhmässä, jossa jäseniä on eri intressipiireistä (kalastajia, kunnanisiä, tutkijoita jne.)

Sata vuotta sitten Suomesta hävitetty merimetso palasi pesimään 1996 (Tammisaari). Hetimmiten laji pesi Katanpään korkeudella Harussa ja vuosituhannen vaihteessa Luvian Marjakarissa. Tänne se tuli 2005 Susikarien Pöllään. Pesintä (33 paria) keskeytyi. Häirintää?

Vuonna 2006 alkoi pesintä kilometrin päässä Puskkarissa yli sadan parin voimin. Määrä oli 2009 1 182, ja 2011 Suomen suurin, 2342 paria. Suurimmat koloniat olivat sen jälkeen Luvialla, sitten Merikarvialla, (n. 4 000) ja viime vuonna Ukin Urpoisissa (2 500).

Ruskkartoihin merimetso tuli 2014 ja Pualvesikartaan 2016. Puskkarta ja Ruskikartat tyhjenivät 2018, uutena läheinen Ruokokarta.

Rauman eteläisen saariston Hansklopeilla ja Mansikkakarissa pesintä alkoi 2017 ja Vähä- ja Iso-Järviluodossa 2019. Ne lasketaan yhdeksi koloniaksi ja oli 2 080 parilla Suomen suurin 2019.

Edellä kerrottu osoittaa jatkuvan muutoksen. Luonnon tasapaino on menneen ajan termierhe. Rauman edustalla on ollut kaikkiaan 11 saarella merimetson pesintää. Neljä on tyhjentynyt. Kukaan ei osaa arvata määriä ja paikkoja 2020.

Onko merimetsoja liikaa? Saako sen päättää kalastaja, kolumnisti, konsuli, kuntapäättäjä vai asiantuntijainstanssin viranhaltijat?

Ammattikalastajan huolen ymmärrän. Järjestelmä vaatii silti todisteet suojeltujen lajien häiritsemiseen ja poistamiseen. Voisiko muuten olla? Kolonian lintujen syömä kalamäärä ajassaan on luku, jota ei voi käyttää menetetyksi saaliiksi. Yhdyskunnan linnut hakevat ruokansa jopa kymmenien kilometrien päästä. Kukaan ei kalasta koko alueella.

Paljonko metsän marjoista on marjastajien ennen poimintaa? Paljonko marjalinnut saavat syödä ettei niitä vaadita metsästettäväksi?

Paljonko määrästä on yhteisiä lajeja, entä suuret vuosittaiset muuttujat? Vanhemmat tiedämme täältä hurjat turskavuodet, kumman kuhasyksyn kun virvelöijä sai Lahdenaukealta koukkuunsa taimenia, haukivuosien vaihtelut, varmojen pilkkipaikkojen vaihtumisen jne. Nuo kaikki olivat ennen merimetsoja.

Mustatäplätokon merkitys? ”Mutukalastajien” muistelot eivät ole todistusvoimaisia, mutta mitkä ovat alueen muiden ammattikalastajien tiedot ja tunnot? Löytyisikö hyvä korvaustapa kalastajille?

Merimetsot eivät pesi yhdelläkään raumalaisten suosimalla saarella. Lisäksi ne oleilevat pienillä kareilla, joilla kukaan ei käy.

Häirintä on tuottanut naapuriin siirtymisen. Oikeinko? Mikä on täällä parempi paikka kuin Järviluotojen seutu? Tulo riistalajiksi ei vähennä kantaa merkittävästi. Lintu on arka pesäpaikan ulkopuolella. Haulikkomies ei ampumaetäisyydelle piiloutumatta pääse. Kiinnostaisiko metsästys edes?

Harmaahaikara on joutunut jostain väistymään. Harmaalokki, varis ja etelänkiisla hyötyvät pesäsaarilla merimetsosta. Lajin yhteydestä vesilinnuston vähenemiseen ei ole näyttöä. Saariston lokeilla ja kahlaajilla kannat hupenevat. Rauman saaristossa ei ole ollut näin vähän lintuja merimetso ja valkoposkihanki pois lukien vuoden 1972 jälkeen. Syykö merimetson?

On dokumentoitu järjestyksessä naurulokin, kyhmyjoutsenen, harmaa- ja merilokin kannan nousu, toteutumaton ampumispaine ja silti tuli kantojen raju lasku. Odotan merimetsolle käyvän samoin. Kannan nousuhan näyttää pysähtyneen?

Kaikki kasvit kuolevat kommenteissa. Näinkö? (Ks. kuvapari Puskkarista 2009 ja 2019 /Rauma ennen ja nyt/facebook).

Suomessa on 80 000 merensaarta (yli 2 aaria) ja 80 merimetsokoloniaa. Nekö saariston rannat vievät? Petäjästen louhintojen ja Järviluodon merentäytön rinnalla merimetsotko saarten pilaajia?

Lajikadot, rehevöityminen ja levät, myrkyt ja mikromuovit, punkit ja borrelioosi, eivätkö ne ole suurempia ongelmia? Pitäisikö tutkia mikä merimetsossa aiheuttaa niin rajut reaktiot jopa tolkun ihmisissä?

”Petäjästen louhintojen ja Järviluodon merentäytön rinnalla merimetsotko saarten pilaajia?”

Raimo Sundelin