Tuore Lääkäriliiton tekemä tutkimus kertoo, että terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Viime lokakuun alussa, jolloin tutkimus tehtiin, oli Suomessa hoitamatta 325 lääkärin tehtävää. Kaikkiin tehtäviin on haettu tekijää, mutta sitä ei ole saatu.
Lisäksi tutkimuspäivänä oli hoitamatta lisäksi 97,5 tehtävää, joihin ei edes pyritty hakemaan tekijää.
Myös työssä olleiden vakituisten viranhaltijoiden määrä on jatkanut laskuaan, ja on nyt koko Suomessa 48,9 prosenttia. Satakunnan osalta luvut näyttävät samaa suuntaa. Satakunnassa on 90,5 virassa olevaa lääkäriä, joista töissä on 51,3 prosenttia. Sijaistarve on lukumääräisesti yli 50 lääkäriä.
Sijaisten, ostopalveluiden ja ulkoistusten määrässä onkin havaittavissa lievää kasvua. Vakituisten viranhaltijoiden määrän laskun taustalla vaikuttanevat muun muassa kuormitus- ja työhyvinvointitekijät.
Rauman terveyskeskus on taistellut lääkäripulan kanssa vuosia. Viime vuosina lääkärivaje on vakiintunut kymmeneen lääkäriin. Koko Satakunnalla on sama ongelma lääkärivajeen kanssa. Alue ei kiinnosta lääkäreitä. Isommat sairaalat ja paikkakunnat vievät helposti voiton, kun lääkäri etsii itselleen töitä.
Yksi iso syy vetovoiman haalistumiseen löytyy myös siitä, että lääkärin puolison on edelleen vaikea työllistyä Satakunnassa.
Suomen terveyskeskusten johtavien lääkärien arviot työvoimatilanteesta ovatkin heikentyneet verrattuna edelliseen vuoteen. Erityisesti ovat heikentyneet arviot avoimien tehtävien täyttämisestä ja sijaisten saatavuudesta.
Johtavat lääkärit arvioivat lisävakanssien tarpeeksi noin 300, mikä vastaa 7–8 prosenttia kokonaisvakanssimäärästä.
Syitä lisävakanssien tarpeelle ovat muun muassa väestönkasvu tai ikääntyminen, vanhusten, lasten ja nuorten palvelujen kohentaminen, olemassa olevat ongelmat hoitoon pääsyssä, hoitotakuu, hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja liiallinen potilas- tai työmäärä.
Lääkäriliiton tutkimuksesta käy ilmi, että esimerkiksi Satakunnassa yksi lääkäri vastaa 1 299 asukkaasta. Se on melkoinen määrä.