Tammi–heinäkuun aikana Suomessa syntyi noin 28 900 lasta eli 1 800 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2020, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Sama trendi on näkyvissa myös Satakunnassa, sillä Satasairaalassa syntyi vastaavana aikana 919 vauvaa. Pelkästään heinäkuussa uusia satakuntalaisia syntyi 125.
Viime vuonna vastaavaan aikaa syntyi lähes 100 vauvaa vähemmän.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan syntyvyyden yhdeksän vuotta jatkunut lasku pysähtyi viime vuonna.
Nainen synnyttää Suomessa keskimäärin 1,37 lasta ja vuoden 2019 syntyvyyden mukaan 1,35 lasta.
Kaikkiaan lapsia syntyi viime vuonna yhteensä 46 463, mikä oli lähes 1 000 lasta enemmän kuin edellisvuonna.
Suomessa ensimmäisen kerran äidiksi tullaan keskimäärin 29,7-vuotiaana. Kymmenessä vuodessa keski-ikä on noussut 1,4 vuodella.
Myös kaikkien vuonna 2020 synnyttäneiden keski-ikä nousi kymmenyksen edellisvuodesta, 31,3 ikävuoteen.
Isäksi ensimmäisen kerran tulleet ovat tilastojen mukaan 31,6-vuotiaita.
Suomen väkiluku oli heinäkuun lopussa 5 543 659. Väkiluku kasvoi tammi-heinäkuun aikana 9 866 hengellä. Syntyneitä oli 3 183 vähemmän kuin kuolleita. Kuolleita oli kuitenkin 170 vähemmän kuin edellisvuonna.
Väestönkasvua ei kuitenkaan ylläpitänyt vauvabuumi, vaan muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli noin 12 000 enemmän kuin maastamuuttoja.
Rauman väkiluku on edelleen laskusuunnassa. Heinäkuun lopussa raumalaisia oli 38 987. Myös Satakunnan asukasluku näyttää alaspäin. Tuoreimpien ennakkotietojen mukaan maakunnassamme asuu 215 132 asukasta eli noin sata vähemmän kuin tammikuussa.
Pari vuotta vanhan väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.