Lainaa ei tietenkään heru, jos asunnon hinta on väärä

Asunnonostajaa puhuttaa nyt yksi asia ylitse muiden. Se, että hänelle ei myönnetäkään asuntolainaa. Pankit tekevät stressitestejä jopa kuuden prosentin korolla, mitä pidän kansantaloudellisesti erittäin järkevänä riskienhallintana. Sen sijaan yleisesti hyväksytty mielipide siitä, että pankit olisivat syypäitä asuntolainojen epäämiseen, on väärä.

Yli 20 vuoden kokemuksella ja monet eri markkinatilanteet nähneenä totean, että syyllinen löytyy pankkeja lähempää. Se on usein kiinteistönvälittäjä, joka on antanut asunnosta ylioptimistisen hinta-arvion tai ei ole ammattilaisena korjannut asunnon omistajan eli myyjän omaa arviota tai haavetta myyntihinnasta. Melko harva kuluttaja pystyy itse puntaroimaan välittäjänsä antaman arvion oikeellisuutta, sillä käytännössä asunnon arvo saattaa vaihdella jo saman kadun vastakkaisilla puolilla.

Nyrkkisääntönä oikeasta asunnonmyyntihinnasta voi pitää kahta viikkoa. Jos asuntoon ei ole löytynyt ostajaehdokasta karkeasti ottaen tuossa ajassa, on sen hinnassa usein jotain pielessä. Toki aikaikkunassa on vaihtelua asunnon sijainnin ja tyypin mukaan, mutta suuntaviivaa se silti antaa.

Monta vuotta kestänyt ”helpon asuntokaupan aika” kuumine markkinoineen on tuonut alalle paljon erilaisia kokeilijoita. Ajatellaan, että aina voi testata, menisikö koti kaupaksi kovemmalla hinnalla. Ikävää tässä kokeilussa on se, että siitä kärsivät asunnonmyyjä sekä asunnonostaja. He luottavat välittäjään, joka on palkattu myymään koti ja löytämään kodille oikea ostaja – mutta ostaja ei saakaan pankista lainaa. Yllätystä ei olisi syntynyt, mikäli asunnon pyyntihinta olisi perustunut objektiiviseen arvioon.

Kodin vaihtotarve on vakio, olivatpa ajat millaiset tahansa. Ja sen vuoksi viimeistään nyt markkinoille tarvitaan osaavaa ja rehellisen mielipiteen kertovaa välittäjää enemmän kuin kaikille helppoina pulleina vuosina.

Mika Pärssinen

toimitusjohtaja, Habita Finland