Lapset ja nuoret strategian keskiöön

Kesäkuussa valittava ja elokuun alussa aloittava uusi Rauman kaupunginvaltuusto saa työpöydälleen heti alussa yhden tärkeimmistä tehtävistään, nimittäin kaupungin strategian tekemisen tulevalle valtuuston nelivuotiskaudelle. Ohjenuoraksi on syytä ottaa kaupunginvaltuustossa 29.3. esitelty hyvinvointiohjelma.

Hyvinvointiohjelmassa Rauman hyvinvoinnin tilaa verrataan Satakunnan, Varsinais-Suomen ja koko maan tilanteeseen. Vertailtavina olivat talous ja elinvoima, lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet, työikäiset, sekä ikäihmiset.
Mitä tulokset sitten kertovat hyvinvointimme tilasta.

Hyvät uutiset ensin, kuten tapaan kuuluu.

Talouden ja elinvoiman näkökulmasta Rauma kuuluu menestyviin kuntiin. Työikäisten palveluissa pärjäämme myös hyvin, mikä on varmaan ymmärrettävää, koska kaupunki on elinvoimainen ja pystyy näin tuottamaan palveluja kuten liikunta, kulttuuri ym. palvelut.

Ikäihmisten palveluissa Rauma kestää myös vertailun, vaikka haasteita, kuten esimerkiksi kotiin annettavissa palveluissa löytyykin.

Sitten ne huonot uutiset.

Lasten ja nuorten palveluissa Rauman tulokset ovat huolestuttavan heikot. Lasten ja nuorten pahoinvointi on yllättävän suurta. Tuloksemme on tässä vertailussa suoraan sanoen surkea. Tähän on nyt tulevan valtuuston pysähdyttävä.

Miksi lapsemme ja nuoremme voivat huonosti kaupungissa, jonka talous on keskivertoa vahvempaa, missä olemme epäonnistuneet. Olemmeko asettaneet talouden hyvinvoinnin edelle?

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen tarkoittaa usein ennakoivia toimia ja varhaista puuttumista. Toimia, joiden taloudellinen hyöty näkyy vasta vuoden tai vuosien päästä, ei tässä ja nyt, kuten kuntataloudessa yleensä eletään.

Otetaan esimerkki. VVR-säästöohjelmassa oltiin lopettamassa pienempiä kouluja (Kortela, Kodisjoki) ja rakentamassa uutta isoa koulua, johon oppilaat olisi sijoitettu. Valtuusto kuitenkin äänesti tämän esityksen kumoon ja pienet koulut säilyivät. On varmaan niin, että puhtaasti taloutta tässä ja nyt katsoen pienten koulujen lopettaminen olisi ollut järkevää, mutta oppilaiden, lasten, kannalta päätös oli oikea.

Voipi olla myös niin, että pitemmällä tähtäimellä päätös oli taloudellisestikin järkevämpi, ainakin lasten hyvinvoinnin kannalta se on sitä jo nyt. Tehokas tapa lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen olisi esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen riittävä henkilöstön turvaaminen, tämä juuri tukisi varhaista puuttumista.

Olen vahvasti sitä mieltä, että Raumalla olisi nostettava lasten ja nuorten hyvinvointi päätöksenteon keskiöön.

Jouni Lehto
Kuntavaaliehdokas, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja, Rauma