Lapsien pitää saada harrastaa

Kuva: Hope Ry

Lapsista ja nuorista jo noin 90 prosentilla on jokin harrastus.Yhä useammin lapsen harrastukseen liittyy tehtäviä ja tekemistä myös vanhemmille kuten talkoovuoroja tai mokkapalojen leipomista.

Kun aiemmin harrastusta ajateltiin lähinnä vapaa-ajan toimintana, saattavat lapset nykyään yhä useammin toivoa siitä tulevaa ammattia. Osa harrastuksista on niin tavoitteellisia, että niihin käytetään aikaa ja energiaa siinä missä kouluunkin. Samalla harrastusten hinnat ovat nousseet. Osaan urheiluharrastuksista ei enää kaikilla perheillä ole varaa.

Hintojen nousulle on monia syitä: jo pienetkin harrastajat saavat usein ammattimaista valmennusta entistä paremmissa olosuhteissa. Kilpailumatkat ovat yleisempiä ja suuntaavat omilta kotikonnuilta aina vaan kauemmas, jopa ulkomaille saakka. Moni harrastus on muuttunut myös kausittaisesta kokovuotiseksi.

Ihan kaikkien harrastusten hinnat eivät ole kuitenkaan radikaalisti nousseet. Esimerkiksi partio tai 4H ovat edullisia ja taiteen perusopetuksen hintataso on edelleen kohtuullinen.

Erityisen kovaa kustannusten nousu on ollut urheiluharrastuksissa, varsinkin kilpatasolle päädyttäessä. Jääkiekkoa pelaavan harrastus on teini-iässä saattanut maksaa perheelle jopa 50 000 euroa.

Perheiden taloudelliset erot näkyvät muun muassa varustetasossa sekä mahdollisuuksissa osallistua kisamatkoihin. Perheet, joiden lapsi pärjää hyvin lajissaan ja haluaa käydä kalliilla kisamatkoilla, ovat erityisen tukalassa tilanteessa.

Noin 120 000 lasta Suomessa elää perheissä, joissa tulot jäävät alle pienituloisuusrajan. Näissä perheissä ei ole varaa välttämättä kohtuullistenkaan harrastuskulujen kattamiseen, saati kilpaurheiluun.

Lastensuojelun Keskusliiton ja Hope ry:n selvityksestä käy ilmi, että perheissä harrastusten kuukausikustannusten keskiarvo oli 126,90 euroa, kun kohtuullisena kuukausikuluna pidettiin noin 50 euroa.

”Noin 120 000 lasta Suomessa elää perheissä, joissa tulot jäävät alle pienituloisuusrajan.”