Lapsille pitää antaa oikeaa tietoa

Koronarokotuskattavuuden nousu mahdollistaa kontaktien määrän kasvattamisen ja yhteiskunnan asteittaisen avautumisen, näin vahvistaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallinnus.

Kun väestön rokotussuoja laajenee, kontaktien lisääntyminen ei ole enää entisenkaltainen riski ja rajoituksista voidaan vihdoin asteittain luopua.

Rokotukset ovat edenneet Suomessa ja Raumalla hyvin. Ikäihmiset ja riskiryhmäläiset on hyvin suojattu. Nyt huolta aiheuttavat lähinnä 20–40-vuotiaat, jotka eivät ole rokotusten pariin kovin innokkaasti hakeutuneet. Myös juuri tässä ikäryhmässä tartuntoja tulee tällä hetkellä eniten.

Rokotteiden osoittama teho on kiistaton. Ilman rokotteita Suomenkin koronatilanne olisi erittäin paljon pahempi. Suoraan sanottuna voisimme olla melkoisessa pulassa.

Satakunnassa oli torstaihin mennessä saanut ensimmäisen rokoteannoksen 70,6 prosenttia asukkaista. Kaksi annosta on jo 47,7 prosentilla asukkaista. Iso osa on kuitenkin vielä vailla täyttä mahdollista suojaa.

Muutama viikko sitten Suomessa ja myös Satakunnassa aloitettiin 12–15-vuotiaiden rokotukset yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Nyt heistä on yli 40 prosenttia saanut ensimmäisen annoksen.

Päätöksen rokotteen ottamisesta tekee lähtökohtaisesti lapsi itse, jos terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että lapsi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan. Rokotteen ottamisesta on käyty asiaan kuuluvaa keskustelua myös perheissä.

Lapsille ja nuorille tulee tarjota rokotuspäätöstä tehtäessä luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos rokotuskeskustelussa syntyy ristiriitoja esimerkiksi lapsen ja vanhempien välillä.

Disinformaatio ja pelottelu eivät kuulu lapsien kanssa käytävään keskusteluun.

Kenenkään ei pidä joutua ottamaan rokotetta painostettuna, mutta kenenkään ei myöskään pidä joutua kieltäytymään rokotteesta siksi, etteivät vanhemmat sitä halua ottaa.