Laskeeko siirtohinta kohtuulliselle tasolle?

Kiinteistön sähkönhinta on noin 0,10 – 0,16 euroa per kWh. Se muodostuu sähköstä, siirrosta, perusmaksusta ja sähköverosta sekä tietysti arvonlisäverosta, joka tulee sähköveronkin päälle.

Menneinä vuosina on ollut poikkeuksellisia syysmyrskyjä ja joitain muitakin aikaisemmasta poikkeavia luonnonilmiöitä. Kulutuskäyttäytymisemme on myös muuttunut, koska nykyisin on kesäaikana tarve ja tarvittava tekniikka jäähdyttää asuntoja.

Kävikö niin, että päättäjät innostuivat sähkökatkoista niin, että tehtiin melko kovat sanktiot, jos katkot kestävät useita tunteja? Tämä johti siihen, että sähköverkko pitäisi laittaa maan alle. Se pienentää vikaantumisriskiä, mikä on hyvä kuluttajan kannalta.

Sähkön kuluttajana tulee silti mieleen, olisiko vaihtoehtona ollut jokin muu kuin siirtohinnoittelun tuplaaminen? Kaapeloitu verkko kestää kymmeniä vuosia, jos mitään vahinkoja ei satu. Siirtohinnoittelu ei luonnollisesti ole kilpailutettavissa, mutta on kohonnut niin, että reilusti yli puolet sähkölaskusta on siirtohinnoittelua.

Koska verkon siirto maan alle tehdään suoraan kuluttajalta laskuttaen, suoraan tulorahoituksella, onko oletettavissa, että siirtohinta laskee lähivuosina kohtuulliselle tasolle?

Sähkönsiirtohinta myös vaihtelee eri yhtiöiden alueella merkittävästi. Lisäksi tietysti kulutuspaikan liittymäehdot vaikuttavat hintaan.

Siirtohinnoittelun vapaus johtaa myös tapauksiin, jossa kahden eri sähköyhtiön muuntajat ovat lähekkäin noin 700 metrin välimatkan päässä toisistaan, mutta yhteistyötä ei voida tehdä.

”Olisiko vaihtoehtona ollut jokin muu kuin siirtohinnoittelun tuplaaminen?”

Jarmo Sallila

yrittäjä, sähkönkuluttaja