Motoriset perustaidot ja lihasvoima eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan niiden keskinäinen yhteys on selkeä jo lapsuudessa. Riittävä lihasvoima luo perustan motorisille taidoille. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten fyysisen kunnon paraneminen näkyy koulumenestyksenä ja motoristen taitojen (kirjoittaminen, pallon käsittely, hyppääminen ja kuperkeikan tekeminen) hallitseminen on yhteydessä lukuaineiden osaamiseen.
Kestävyyskunnon ja terveyden välinen yhteys on voimakas. Hyvä kestävyyskunto on yhdistetty lasten ja nuorten alhaisempaan sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöiden tasoon, vähäisempiin kiputiloihin, parempaan psykososiaaliseen hyvinvointiin ja koulumenestykseen. Hyvän kestävyyskunnon on todettu sekä alentavan ennenaikaisen kuoleman riskiä että suojaavan mm. seuraavilta sairauksilta: sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, astma ja allergiat, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveysongelmat.
Muutamassa kunnassa (Lappeenranta, Riihimäki, Raahe) on jo kokeiltu mallia, jossa fysioterapeutti työskentelee päätoimisesti koululla. Tällä toimintamallilla on lisätty vähän liikkuvien, toimintarajoitteisten ja heikossa fyysisessä kunnossa olevien koululaisten yksilöllistä ohjausta ja harjoittelua ja sen avulla on vaikutettu positiivisesti lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn. Uusi toimintamalli mahdollistaa varhaisen puuttumisen paremmin kuin nykymalli, jossa koululaisten täytyy erikseen mennä fysioterapeutin vastaanotolle terveysasemalle.
Kouluterveyskyselyn, Move!-mittausten ja LIITU-tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret liikkuvat vähän, heillä on tuki- ja liikuntaelinoireita ja heidän fyysinen toimintakykynsä on alentunut. Koululaisista tai opiskelijoista 20-30 % ikäryhmästä riippuen tarvitsee yksilöllistä tukea fyysisen toimintakyvyn kohoamiseksi.
Anu Pollari
Suomen Fysioterapeutit ry:n varapuheenjohtaja