Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa tarvitaan voimavaroja

Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, mutta valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanne uhkaa vaikeutua erityisesti. Poikkeustilanne on kärjistänyt hyvinvointieroja, ja riskinä on eriarvoisuuden pysyvä lisääntyminen.

Eriarvoistumiskehitystä pitää torjua turvaamalla riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja tukeen. Tämä maksaa, mutta vielä paljon kalliimmaksi tule, jos näitä panostuksia ei tehdä. Myös palvelujärjestelmän eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä on vahvistettava.

On syytä muistaa, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Esimerkiksi THL:n kansallisista vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden kohorttitutkimuksista tiedämme, että lapsuuden olosuhteilla ja kasvuympäristöllä on merkittävä yhteys aikuisuuden hyvinvointiin. Kohorttitutkimukset osoittavat, kuinka perheiden kuormittuessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että palvelujärjestelmä kykenee tukemaan lasten ja nuorten sujuvaa arkea ja pärjäävyyttä.

Koronakriisin hoidossa ei pidä toistaa 1990-luvun laman virheitä, jolloin laman vaikutukset ulottuivat lapsiin ja nuoriin palveluihin tehtyjen leikkausten kautta, perheiden taloudellisen ahdingon lisäksi. Lyhytnäköisen säästämisen seurauksena korjaavien palveluiden, kuten lastensuojelun ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve kasvoi. Niin kasvoivat myös kustannukset.

Yhä tärkeämpää on arvioida päätösten hyvinvointivaikutukset. Kun ne arvioidaan, ymmärretään myös pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset. Tämä on erityisen tärkeä tiedostaa tehtäessä päätöksiä taloudellisesti vaikeina aikoina. Lisäksi on tunnistettava, että onnellisella ja tasapainoisella lapsuudella ja nuoruudella on myös itseisarvo.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla, joiden taloutta koronakriisi on heikentänyt. Vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion lasten ja nuorten hyvinvointipaketti vastaa osaltaan kuntien lisävoimavarojen tarpeeseen. Lisävoimavaroja tarvitaan kuitenkin myös jatkossa. Tämä koskee myös ensi vuoden talousarviota, joka on parhaillaan valmisteltavana.

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Kriisitilanteissa kansalaisyhteiskunnan rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä korostuu. Ensi vuoden valtion talousarviossa on turvattava myös kansalaisjärjestöjen resurssit.

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Tiina Ristikari, kehitysjohtaja, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla