Länsi-Suomen verkkolehti tavoittaa tänään julkistetun kansallisen mediatutkimuksen mukaan keskimäärin 59 000 eri lukijaa viikossa.
Viime päivinä lukijamäärä on ylittänyt keskiarvon, kun suomalaiset ovat janonneet uutisia ja kommentteja koronaviruksesta.
Jonkun verran on kyselty Länskärin maksumuurista.
Olemme linjanneet niin, että kaikkien vapaasti luettavissa ovat jutut, joissa jaetaan olennaisen tärkeää tietoa koronatilanteesta.
Kaikkea koronaan liittyvää tämä ei kuitenkaan tarkoita.
Tilaajille tarkoitettua maksullista sisältöä voivat olla vaikkapa uutinen koronan vaikutuksista yritysten toimintaan tai koululaisensa kotiin jättäneen vanhemman haastattelu.
Tällaisena aikana Länsi-Suomen toimituksen ykköstehtävä on paikallisen koronatilanteen seuranta ja oikean tiedon välittäminen.
Poikkeusoloissakin on tärkeää, että lehdessä on muutakin kuin koronaa.
Matti Pursiheimo puhui viime perjantaina talvisodan päättymisen muistopäivänä hautausmaalla Raumalla. Uutiseemme (LS 14.3.) oli pujahtanut pieni asiavirhe, joka tässä korjattakoon.
Raumalle haudatut neuvostoliittolaiset lentäjät eivät kuolleet ilmataistelussa Säkylässä, vaan Raumalla. Suomalaiskoneet saapuivat Raumaa puolustamaan Säkylän kentältä. Niin kuin Pursiheimo puheessaan totesi.
Ylioppilaskirjoituksia aikaistettiin, mikä toivon mukaan riittää tuomaan abiturientit maaliin ennen kuin korona kaatuu kunnolla päälle.
Loppusuoran lukusuunnitelmat menivät monella abilla uusiksi, eikä viime hetken tärppejä juuri ehdi päähän painaa.
Se aiheuttaa varmasti stressiä. Etenkin, kun yhä useampi korkeakoulupaikka jaetaan suoraan ylioppilastodistuksen perusteella.
Setämies huomauttaa ystävällisesti, että jos opiskelutyötä on tehty vuosia, ei onnistuminen enää muutamista missatuista lukutunneista kiinni jää.
Kuinka arvokasta arki onkaan!
Siis se ihan tavallinen toiminta, jonka tylsää toistuvuutta usein harmittelemme. Kun ei tapahdu mitään erikoisempaa, eikä kuulu sen kummempaa.
Hyvä arki on kuin terveys. Sen arvon oivaltaa toden teolla vasta silloin, kun sen menettää.
Ainakin lähiviikot saamme kököttää enimmäkseen kotona. Ja kun liikkeelle lähdemme, tulisi pitää kanssaihmiset loitolla.
No, niinhän se on kuin valmentajavelho Risto Dufva joskus tappiopelin jälkeen lohkaisi: ei ole helppoa, kun on vaikeaa.
Kyllä me tästä selviämme. Yhdessä ja toisiamme tukien.
Aurinko nousee huomennakin, maailmanpito Rauman seudulla jatkuu.
”Arki on kuin terveys. Sen arvon oivaltaa toden teolla vasta silloin, kun sen menettää.”
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.