Lapsi ei välttämättä tiedä, mitä oma vanhempi tekee työkseen. Perjantaina vietettävä ”Lapset mukaan töihin -päivä” avaakin monelle lapselle mystisen työ-sanan sisältöä.
Päivän aikana lapsi voi tutustua siihen, mitä aikuinen tekee päivisin, kun hän on päiväkodissa tai koulussa. Samalla hän oppii millaisia erilaisia ammatteja on olemassa.
Vaikka on tärkeää, että lapsi pääsee osallistumaan oman läheisensä työarkeen, ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että lapsen tärkein toiminta on leikkiminen. Lasta ei pidä rasittaa aikuisten työasioilla liian varhain.
Erityisesti nyt, kun maailmaa ravistavat niin sota kuin energiakriisikin, lapset kaipaavat turvallisia ja tuttuja asioita kuten leikki. Lasten vapaa-aika on muutenkin muuttunut viime vuosina suorituskeskeiseksi. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset toivoisivat lasten leikkivän enemmän.
Seikkailupuistoja pyörittävän HopLop-konsernin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 30 prosenttia alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmista kertoo, että oma lapsi on leikkinyt vain alle 6-vuotiaaksi asti.
Leikki on lapsen kieli. Leikissä lapset kokeilevat uusia tapoja toimia, ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, käyttävät mielikuvitusta ja oppivat tärkeitä taitoja. Leikki on monimutkaista toimintaa, joka vaikuttaa monella tavalla lapsen kehitykseen.
Leikin vähäisyys ja sen liian varhainen loppuminen on huolestuttava kehityssuunta, toteaa lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa teknologisoituvasta leikistä Turun yliopistoon.
Heljakka ei kuitenkaan ihan täysin allekirjoita nykysuuntausta. Kyse on enemmänkin siitä, miten leikki määritellään ja miten siitä puhutaan.
Leikin ei tarvitse olla ainoastaan leluilla leikkimistä tai mielikuvituksellisia roolileikkejä. Laajan määritelmän mukaan esimerkiksi pelaaminen voidaan lukea leikiksi. Myös urheilu ja taide ovat mitä suurimmassa määrin leikkiä.
Leikki luo myös yhteisöllisyyttä. Leikki voi ylittää myös yhteisen kielen puuttumisen tai rakentaa sillan yli sukupolvien.
Parhaimmillaan leikki voikin olla suoranaista sosiaalista liimaa.