Leikkuri lähtee, mutta jääkö kiky?

Antti Rinteen hallitus lähettää tällä viikolla lausuntokierrokselle esityksen aktiivimallin muuttamisesta. Kokonaan aktiivimallia tuskin romutetaan. Selvää kuitenkin on, että aktiivimallista poistetaan sen kaikkein eniten ärsyttänyt osa, työttömyysrahan leikkuri.

Kovat väännöt on edessä toisesta viime hallituskauden kiistellystä ratkaisusta, vuoden 2016 kilpailukykysopimuksesta.

Juha Sipilä pääministerinä painosti työmarkkinajärjestöjä kiky-sopimukseen uhkaamalla hallituksen tekevän muussa tapauksessa lisäsäästöjä ja peruvan veronkevennyksiä.

Tulevan syksyn neuvotteluissa tikun nokassa ovat varsinkin niin sanotut kiky-tunnit.

Esimerkiksi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nostaa 24 vuosittaisesta talkootunnista luopumisen yhdeksi neuvottelujen kärkitavoitteista, Teknologiateollisuuden Helle sanoo samaa pidennysten jatkamisesta.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle vastaa, että kiky-tunnit ovat edelleen tarpeen, sillä Suomi on viitisen prosenttia tärkeimpiä kilpailijamaitaan perässä.

Suomalaisten työviikko jää yhä EU-maiden keskiarvoa lyhyemmäksi, julisti Elinkeinoelämän tutkimuslaitos maanantaina julkistamassaan raportissa.

Etla esitti arvion, jonka työajan pidennyksen osuus työllisyyden merkittävästä noususta oli noin 40 prosenttia.

Kiky-tuntien jatkamisen Etla odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8 000–16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä.

Loput kikyn työllisyysvaikutuksista Etla selittää sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Sopimuskierros pyörähtänee liikkeelle Teollisuusliitosta ja Paperiliitosta. Nämä suuret vientialat määrittelevät pitkälti yleisen linjan ja palkankorotusten tason.

Ennen kevään eduskuntavaaleja ammattiliittojen edustajat kiersivät yhdessä työnantajien kanssa ympäri maata puhumassa viennin tärkeydestä, joten samalla kartalla ollaan pöydän molemmin puolin.

”Etlan mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden noususta oli 40 prosenttia.”