Liikenteen päästö- vähennysten hintalappu

Julkista keskustelua on viime aikoina hallinnut tieliikenteen polttoaineiden kustannusten nousu. Ammattiliikennettä ja yritysten kilpailukykyä voidaan tukea ottamalla käyttöön ammattidiesel.

Toisena keinona, joka on toteutettavissa nopealla aikataululla, on vinjetin, eli käyttäjämaksun käyttöönotto. Samalla tavalla kuin suomalaiset yrittäjät maksavat liikkumisesta muiden EU-maiden tieverkolla, Suomessakin voidaan ottaa järjestelmä käyttöön ja palauttaa maksu suomalaisille yrittäjille.

Iso kysymys edelleen on, miten liikenteen päästöjä vähennetään, niin että ihmiset voivat liikkua ja tavaraliikenne ei joudu kärsimään huomattavasti verrokkimaita enemmän. 

EU:n ilmastopaketti etenee Brysselissä ja on todennäköistä, että tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle tulee oma päästökauppajärjestelmänsä komission ehdotuksen mukaisesti.

Tätä ajatusta ovat asettuneet tukemaan sekä EU-jäsenmaiden neuvosto sekä Euroopan parlamentti.

Samaan aikaan Suomessa on viety eteenpäin kotimaista päästökauppajärjestelmää tieliikenteelle. Viimeistään nyt olisi aika laittaa jäihin tieliikenteen kotimaisen päästökaupan suunnittelu ja unohtaa päällekkäiset järjestelmät.

Kun päästövähennyksistä päätetään, on seurattava tarkasti, miten asiat kehittyvät Suomen rajojen ulkopuolella. Oman suorituksen tekeminen vain Suomen rajojen sisällä saattaa kääntyä nopeasti itseään vastaan, jos viennin kilpailukyky heikkenee.

Tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä tulee maksamaan. Jokaiselle toimelle pitäisi laskea päästövähennyksen lisäksi hintalappu. Eikä pelkästään sille, mitä polttoaineiden hinnan korotukset tarkoittavat yksityishenkilöille, vaan myös Suomen kilpailukyvylle.

Polttoaineen kallistuessa verrokkimaita enemmän tavaraliikenteen kustannukset kasvavat, suomalaisten tuotteiden hinnat nousevat ja niitä ostetaan vähemmän.

Suomessa tarvitaan meidän olosuhteisiimme soveltuvia keinoja, jotka toimivat niin harvaan asutuilla alueilla, kuin kaupungeissakin ja joilla liikenteen aiheuttamat päästöt saadaan laskemaan.

Tähän mennessä on keskitytty arvioimaan sitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöt laskevat ja lyövät lovea valtion kassaan.

Tämän rinnalla tulisi tarkastella sitä, paljonko toimenpiteet tulevat maksamaan ja mikä niiden vaikutus on kansalaisille sekä Suomen ja yritysten kilpailukyvylle. Viennin heikentyessä myös valtion verotulot kääntyvät laskuun. Sillä on vaikutuksensa meidän kaikkien elämään.

Päivi Wood

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija, Elinkeino- ja liikennepolitiikka