Liittoutumattomuus luo vakautta

Viime vuonna hyväksyttyihin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja puolustuspoliittiseen selontekoon sekä Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu seuraavat lauseet: ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa”. ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.”

Näillä lauseilla määritellään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Linja on tehty kestämään. Sen muuttaminen yhden kevään mieltenkuohussa hirveällä kiireellä on täysin tarpeetonta ja vastuutonta, jopa vaarallista.

Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Tämän toteaa eduskunnan käsittelyssä oleva turvallisuusselonteko, valtiojohto ja sotilaat. Sotilaallista uhkaa ei ole kohdistunut Suomeen lähes 80 vuoden liittoutumattomuuden ajanjaksolla; ei siis kohdistu nytkään ja syy on yksinkertainen: sotilaallinen liittoutumattomuus on vakauttava valinta.

Jos Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä, tilanne muuttuu. Silloin Suomen 1340 kilometrin itärajasta tulee Venäjän ja Naton välinen raja. Jännitteet kasvavat silloin koko Euroopassa ja Ukrainan sota saattaa eskaloitua ja laajeta.

Naton jäsenenä Suomesta tulee osa Yhdysvaltojen johtamaa sotilasblokkia, jonka sotilaallinen voima ja uhka nojaavat ydinaseisiin. Naton ydinasepolitiikka koskee jäsenenä myös Suomea. Suurvaltasodassa olisimme eturintama. Pääministeri Marin ja puolustusministeri Kaikkonen ovat jo todenneet, että ehtoja jäsenyydelle - tukikohtien ja ydinaseiden Suomeen sijoittamisen kieltämiseksi - ei edes pyritä asettamaan.

Naton johtovaltio on Yhdysvallat. Jäsenvaltiot eivät ole tasa-arvoisia de facto. Yhdysvaltojen edut ratkaisevat Naton politiikan, myös sen, mitä milloinkin ovat ne 5. artiklan mukaiset turvatakuut tai onko niitä lainkaan.

Natossakin Suomen puolustus nojaisi omaan armeijaan, mutta uhkat olisivat moninkertaiset. Seurauksena sotilasmenot kasvavat. Ne ovat aina jostain pois. Jännitteiden lisääntyminen Euroopassa heikentää jo nyt taloutta monin tavoin. Lisäeskalaatio Suomen Nato-jäsenyyden myötä syventää kierrettä. Seurauksena ovat työttömyyden kasvu, julkisen talouden – sosiaaliturvan ja palveluiden – leikkaukset ja ihmisten toimeentulon heikentyminen.

Suomessa on käynnissä voimakas kampanja Nato-jäsenyyden puolesta. Se alkoi jo viime syksynä, mutta sota tarjosi tilaisuuden, jota jäsenyyttä pitkään ajaneet voimat käyttävät nyt hyväksi seurauksista välittämättä. Naton kielteisiä vaikutuksia maallemme ei haluta nähdä. Tämän kevään tapahtumiin Suomessa palataan vielä, kun mielten kuohu tasaantuu.

Johannes Yrttiaho

kansanedustaja, Vasemmistoliitto