Liput liehuvat tänään Puolustusvoimille

Siniristiliput liehuvat tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivän kunniaksi. Lippujuhlapäivänä muun muassa jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä.

Perinteisesti lippujuhlaan kuuluu komea paraatimarssi, joita Ylen radiossa selostaa laitilalaislähtöinen toimittaja Aki Laine. Koronatilanteen takia Puolustusvoimat päätti jättää paraatin väliin. Se piti järjestää Joensuussa.

Lippujuhlaa vietetään viimevuotiseen tapaan vaihtoehtoisella ohjelmalla. Päätapahtuma on 100-vuotiaan Rakuunasoittokunnan konsertti, joka lähetetään suorana Ylen kanavilla televisiossa ja radiossa.

Vuosikymmenten ajan nykymuodossa järjestetylle paraatille on paikkansa suomalaisessa perinteessä.

Valtakunnallinen tapahtuma on monelle ikimuistoinen tapaus, koska se osuu harvoin omalle paikkakunnalle. Esimerkiksi Raumalle sitä ei ole saatu.

Paraatin merkitys on ennen kaikkea sotilaallisen voiman osoittamisessa. Puolustusvoimat esittelee suorituskykyjään, kalustoa ja joukkoja – niin omille kuin vieraille.

Samalla välittyy kansan tahto puolustaa itsenäistä maataan.

Suomessa tämä tehdään suomalaiseen tapaan, vähällä sapelien kalistelulla, uhoamatta.

Vanhan sanonnan mukaan jokaisella maalla on armeija. Jos ei omaa, niin sitten toisen valtion.

Useimpien EU-maiden maanpuolustus rakentuu sotilasliitto Naton varaan. Natoon kuuluvat Suomen rajanaapureista Norja ja Viro.

Suomi ja Ruotsi ovat pitäneet kiinni virallisesta puolueettomuudestaan, mutta hivuttautuneet pienin askelin kohti Nato-leiriä.

Kun Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto kaatui ja Euroopan unioni laajeni, uskottiin yleisesti ettei Euroopassa enää sotia nähtäisi.

Krimin valtaus osoitti, että sotatoimet ovat yhä mahdollisia. Se avasi silmät Ruotsissa, joka oli pitkään leikannut puolustusmäärärahojaan.

Suomi ei onneksi samaa virhettä ehtinyt tehdä.

”Jokaisella maalla on armeija. Jos ei omaa, niin sitten toisen valtion.”