Lisääkö kotitalousvähennys työtä?

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut jatkuvasti, vaikka tukea on hieman leikattu. Vähennystä hyödynsi viime vuonna melkein puoli miljoonaa suomalaista.

Verohallinnon valvontapäällikön mukaan pimeiden töiden teettäminen alkoi yksityishenkilöillä vähentyä heti 1990-luvun lopulla, kun kotitalousvähennys otettiin Suomessa käyttöön. Ennen tätä monenlaisia kodin kunnossapitotöitä ostettiin enemmän pimeästi (LS 12.12.).

Eduskunnassa keskustellaankin keväällä kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei toimikaan niin hyvin kuin luulemme (LS 26.1.).

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kotitalousvähennys onkin tehoton tapa lisätä työllisyyttä ja vähentää veronkiertoa.

Tutkijat arvioivat vähennyksen hyödyttävän eniten niitä ihmisiä, jotka muutenkin käyttäisivät palveluita. Tämän tulkinnan mukaan kotiremontti tehdään joka tapauksessa ja verovähennys on vain mukava bonus.

Mikäli tämä pitää paikkansa, ei uusia työpaikkoja vähennyksen ansiosta synny niin paljon kuin on toivottu.

Tehtyjä päätelmiä on myös kyseenalaistettu, esimerkiksi tarkastelujakson lyhyyttä.

Epäillä sopii vaikkapa sitä, miten rehellisesti ihmiset ovat vastanneet kysymyksiin, ovatko maksaneet kotona tehdystä työstä pimeästi.

Kansalaisten omakohtaisen kokemuksen mukaan kotitalousvähennys on tehnyt muun muassa kotisiivouksen ostamisesta entistä yleisempää.

Ongelmana pidetään muun muassa sitä, että kotitalousvähennys hyödyttää enemmän hyvätuloisia. Se pitää kiistatta paikkansa.

Näppituntuma on kuitenkin, että pitkään käytössä olleen vähennyksen poistaminen kasvattaisi harmaan talouden houkutusta.

Suositusta vähennyksestä kannattaa pitää kiinni, mutta rukata niin, että yli 400 miljoonalla eurolla vuodessa todella saadaan lisää työllisyyttä ja verotuloja. Ehkä painotus saisi olla enemmän siivous- ja hoitopalveluissa.