Lounaisen Suomen Talvivaara

Luonnon rakentama vesitorni luonnollisine putkistoineen lounaisessa Suomessa Virttaankankaalla on tuhottu. Laajan seutukunnan hyötykäytössä ikiajat, vuosisadat, ollut lähde, Kankaanjärvi, on enää pieni lätäkkö. Seuraukset järkyttävät. Viranomaisten mukaan veden pinnan yllättävä, nopea aleneminen lähes kymmenellä metrillä johtui vähäisistä sateista, ei ympäristörikoksen elementit omaavasta veden siirrosta Turun seudulle. Näitä sateita odotellaan hartaasti edelleen!

Koepumppauksin oli todettu, että alueen pohjavedet eivät riitä Turun seudun tarpeisiin, joten Kokemäenjoesta lisää. Tekopohjavesiprosessi käynnisti Kankaanjärven myötä katastrofin myös Säkylän Pyhäjärven vesistöalueelle: vesisuonet, lirikaivot ja lähteet ehtyivät valtaosin aina Pyhäjärven pohjia myöten. Pyhäjoen vesimyllyt ja saha pysähtyivät. Pohjavesien ja Eurajoen ongelmat saivat lisävauhtia. Pyhäjärven pinta on nyt alimmillaan miesmuistiin.

Syitä luetellaan, yhtä totuutta kierretään. Matala järvi pienellä valuma-alueella on poikkeuksellisen herkkä. Mustan aukon, seutukunnan ”talvivaaran”, tunnistivat jo tekovaiheessa paikallisväestön lisäksi myös viranomaiset. Ympäristövaliokuntakin paikan päällä. KHO tiukensi lupaehtoja todettuaan mm, että täydennysvesi sisältää hermomyrkkyä.

Tekevälle sattuu, mutta oikeusvaltiossa aiheutetut vahingot minimoidaan ja korvataan, tekopohjaveden lupaehtojenkin mukaan. Asiasta on jätetty kuntalaisaloite Säkylän kirjaamoon. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntajärvi, Pyhäjärvi, ei saa kokea Kankaanjärven kohtaloa. Pohjavettä tuntuu riittävän, ainakin lupia myönnetään. Tämä korvaus ajakoon muiden edelle.

Vahingosta yleensä viisastutaan. Samanlaista prosessia ollaan kuitenkin nyt pohjustamassa ainakin Köyliön Ilmiinjärvelle. Bisnesmiehet rakentavat jo kaupallista putkistoa kasitien varteen, vaikka luvat puuttuvat. Mikäli prosessi etenee Virttaankankaan tavoin, voidaan vain sivusta seurata, missä järjestyksessä alueen järvet kuihtuvat. Pohjavesien suojelu ei vaadi uusia lakeja, vaan nykyisten noudattamista myös yhteiskunnalta. Nykypäivänä on vaikea uskoa lupia heruvan uudelle talvivaaralle korkean teknologian ympäristöystävällisessä Suomessa. Kustannusarvioon lisättäköön varmuudeksi kuitenkin alueen järvien hautamuistomerkki myös muiden vastaavien ympäristötuhojen pysäyttämiseksi.

PS. Helsinki tarjosi vastuullisempaa ratkaisuaan edullisemmin myös Turun seudun käyttöön. Näin tullee lähitulevaisuudessa tapahtumaan.

Esko Eela

teollisuusneuvos